Louhenrinne
Tutustuminen paikkaan oli mielenkiintoinen. Rakennus oli uudehko. Asukkaiden huoneet siistit ja jokaisen omannäköiset. Asukkaiden kanssa juttelin, lakkasin kynsiä, hieroin ja kävimme ulkoilemassa. Asukkaat olivat kovasti innoissaan käynnistämme.

Lapsi oppii kuivaksi

Lapset oppivat kuiviksi eri-ikäisinä, yksi aikaisemmin toinen myöhemmin. Viisas vanhempi ei ota asiasta paineita eikä vaadi lasta kypsymään liian aikaisin. Useat lapset oppivat päiväkuiviksi 3 vuoden ikään mennessä, osa 3–4-vuotiaina. Tämänkin jälkeen voi sattua silloin tällöin vahinkoja.
 Kuivaksi oppiminen etenee eri kypsymisvaiheiden kautta:

1. Lapsi tunnistaa, että hänellä on vaipassa kakka tai pissa. Tähän lapsi pystyy aikaisintaan n. 15 kk:n iässä.

2. Lapsi ymmärtää pissaavansa tai kakkaavansa ja kertoo siitä muille. Tämän lapsi osaa aikaisintaan 18–24 kk:n iässä. Kun näet lapsen keskittyvän kakkaamiseen, voit kuvata hänelle ääneen mitä on tapahtumassa.

3. Lapsi kertoo, että hänellä on hätä ja pyytää päästä potalle. Tämän lapsi oppii usein 2½–3-vuotiaana. Kakan tuleminen on usein helpompi tunnistaa ensin, pissa ehtii lirahtaa ennen kuin siitä kerkeää mainita.

4. Lapsi hallitsee rakkoaan siten, että pystyy pidättelemään jonkin aikaa. Tämä alkaa onnistua n. 3-vuotiaana.

5. Fyysisen kypsymisen lisäksi tarvitaan henkistä kypsymistä: halua kasvaa itsenäiseksi ja isoksi. Tässäkin lapset kehittyvät omaan tahtiinsa. Osa lapsista ei enää tietyssä iässä huoli vaippaa jalkaansa, vahingoista huolimatta.

 Vaikka lapsi jo yleensä pärjäisi ilman vaippaa, vahingot ovat varsin yleisiä. Niistä ei saa koskaan olla lapselle vihainen. Asia voi nolottaa ja harmittaa häntä itseään, ja aikuiselta tarvitaan
hienotunteisuutta. Jotkut lapset, jotka pärjäävät jo ilman vaippaa, voivat aluksi pyytää vaipan päällensä aina, kun tuntevat kakan olevan tulossa, vaikka tekevät pissan jo pottaan. Tähän tulee suhtautua kärsivällisesti. Vähitellen kakka on mukavampi tehdä pottaan tai pönttöön. Voit myös kokeilla antaa lapsen tehdä kakan vaippa jalassa pöntöllä tai potalla. Jos lapsi alkaa pidättää kakkaansa, siisteyskasvatus on saattanut edetä hieman liian nopeasti ja tarvitaan aikalisä: potta laitetaan pois muutamaksi viikoksi. Älä koskaan pakota lastasi potalle.

• Kuivaksi oppimisen harjoittelua ei kannata aloittaa silloin, kun lapsen elämässä on muita isoja muutoksia, esim. pikkusisaren syntymä, muutto tai päivähoidon aloittaminen tai lapsi on juuri ollut sairaana. 
•  Joitain merkkejä siitä, että yövaipan voi jättää pois ovat:
• Vaippa on aamulla kuiva.
• Lapsi haluaa itse kokeilla nukkua ilman vaippaa.
• Lapsi herää yöllä pissahätään, vaikka hänellä on vaippa. 
• Lähde: MLL vanhenpainnetti

Miksi hammas alkaa heilua?

Pysyvän hampaan kasvaessa ja puhjetessa omaan paikkaansa se työntää maitohammasta, jolloin maitohampaan juuri sulaa pois. Lopulta juureton maitohammas irtoaa ja pysyvän hampaan kruunu tulee esiin.

Imeväisikäisen lapsen ruokavalio 

Lapselle voi antaa lisäruokaa maisteluannoksina 4 kuukauden ikäisestä alkaen. Lisäksi vauva tarvitsee D-vitamiinilisää.
Lisäruoat aloitetaan aikaisintaan 4 kuukauden ja viimeistään 6 kuukauden iässä, lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan.
Ensimmäisiä ruokia ovat peruna, muut kasvikset (esim. porkkana, maissi, kesäkurpitsa, bataatti, maa-artisokka, parsakaali), marjat ja hedelmät. Tämän jälkeen, yli 5 kk:n iässä, maistellaan lihaa ja viljatuotteita. Tarjoile uusia ruokia yksitellen. Lapsi tottuu uuteen makuun ja sinä havaitset helpommin, jos ruoka-aine ei käy lapselle.
Tarjoile vain paria uutta ruoka-ainetta viikossa.
Vähitellen ruokaa karkeutetaan, kun lapselle tulee hampaita, ja lapsi harjoittelee omatoimista syömistä. 7–9-kuiselle voi tarjota myös jo hienoja raakaraasteita. Lapsi haluaa usein n. 7-kuisesta harjoitella syömään itse, esim. testailla lusikkaa, napsia sormin suuhunsa ruokapaloja ja harjoitella mukista juomista. Kun vauva osaa istua, hän pääsee syöttötuolissa pöydän ääreen ja siinä on mukava harjoitella omatoimista syömistä.
Alle 1-vuotiaalle lapselle ei tarjota lanttua, naurista, punajuurta, pinaattia, kiinankaalia, nokkosta tai sormenpäänkokoisia varhaisperunoita tai näistä valmistettuja mehuja. Nämä ruoat sisältävät nitraattia, joka voi haitata hapen kuljetusta elimistössä. Maksaruokia ei saa antaaA-vitamiinin ja rasakasmetallipitoisuuden vuoksi sekä raparperia vältettävä suuren oksaalihappopitoisuuden vuoksi.

 

Lähde: MLL vanhenpainnetti

Miten vanheneminen vaikuttaa seuraaviin asioihin naisilla ja meihillä
1. Luusto
 Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%
Lyheneminen voi alkaa jo 40-vuotiaana ja kiihtyä 60-ikävuoden jälkeen, jolloin lyhentymistä tapahtuu noin 2cm kymmenessä vuodessa. Myös ryhti saattaa huonontua. Liikuntaa aktiivisesti harrastavilla ikäihmisillä voi luiden mineraalitiheys olla jopa 50% suurempi, kuin saman ikäisellä väestöllä keskimäärin. Kohtuullisella liikunnalla, 1-2kertaa viikossa, saadaan ylläpidettyä mineraalivarastoja.
2. Kehon rakenne ja koostumus
Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin.
Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä (24–29 kg/m2) kuin työikäisille. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä.
3. Nivelet
Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista.
4. Verenkiertoelimistö
Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä.
Verisuonten seinämien elastisuus vähenee ja ääreisverenkierto huononee. Myös verenkierto eri elimiin vähenee, jota lievästi kohonnut systolinen (yläpaine) verenpaine korvaa. Nämä sydämen ja verenkiertoelimistön ikääntymismuutokset vähentävät sydämen toimintakykyä ja rajoittavat fyysistä suosituskykyä.
5. Hengityselimistö
Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.
6. Lihasvoima
Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%.
Ikääntyneiden lihasmuutokset johtuvat pitkälti liikkumattomuudesta.
7. Kestävyys
Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa. Lihaksissa hiussuonten määrä vähenee, jolloin hapen saanti heikentyy ja palautumiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin. 
8. Nopeus
Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.
9. Hermosto
Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja. 
10. Ruoansulatus
Suun kuivuminen on yleistä mikä johtuu tavallisesti sairauksista, lääkkeistä ja mahdollisesta tupakoinnista. Syljen eritys ei vähene, mutta syljen viskositeetti huononee, jonka takia sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta huonommin, josta johtuu hampaiden vaurioitumista.
Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja.
Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus.
11. Asentohallinta ja tasapaino
Ikääntyessä erityisesti alaraajojen lihasten voima heikkenee sekä voimantuottonopeus huononee ja tämä vaikuttaa tasapainon hallintaan. Myös nivelten liikelaajuuksien pieneneminen, selkärangan jäykistyminen, etukumara asento vaikuttavat tasapainoon negatiivisesti.
12. Havaintomotoriikka
 Havaintomotorista hidastumista on selitetty myös yleisenä signaalien heikentymisenä, joka johtuu muutoksina aistielimissä, aivosolujen vähentymisenä tai sydän- ja verenkiertoelimistön sekä biokemiallisten ikämuutosten vaikutuksista vähentyneiden aivosolujen toimintaan. Keskushermoston hermosolujen johtumisnopeus heikkenee myös iän myötä.
13. Aistit
Kuulon heikkeneminen johtuu kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. . Vanhuuden huonokuuloisuus on symmetristä ja molemminpuolista ja se pahenee iän myötä, mutta etenee niin hitaasti ettei seniori sitä itse yleensä huomaa. 
 Näköä saattavat heikentää myös erilaiset silmäsairaudet kuten harmaa- tai viherkaihi ja silmänpohjan rappeuma. Näön merkitys tasapainon säätelyssä lisääntyy ikääntyessä. Ilmeisesti näkökyvyn avulla olisi mahdollista kompensoida muiden aistien heikkenemistä. Hämäränäkö huonontuu.
Erityisesti karvaan ja happaman maistaminen heikkenee. Myös suolaisten ja makeiden makujen aistiminen huononee. Elimistön lieväkin kuivuminen heikentää maku- ja hajuaistia. Makuaistia heikentävät myös syljen erityksen vähentyminen, lääkitykset, hajuaistin heikentyminen. Syöminen saattaa vähentyä ja yksipuolistua, kun ruuasta ei enää nautita samalla tavalla kuin nuorempana.
Ikääntyessä hajuaisti saattaa heikentyä, koska hajuepiteelin reseptorisolujen määrä vähenee ja ne uusiutuvat hitaammin kuin nuorena. 
14. Muisti
Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta. Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran, esim. asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu. 
Aivot heikkenevät, jos niitä ei käytetä. Lähde: Terveysverkko

Kuumekouristus

 Korkea kuume tai sen nopea nousu voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen, jonka aikana kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia. Usein silmät harhailevat ja osoittavat herkästi yläviistoon. Tyypillinen kohtaus kestää muutaman minuutin, minkä jälkeen lapsi tulee tajuihinsa mutta on usein väsynyt. Kuumekouristuksia esiintyy 2–5 %:lla lapsista ennen kouluikää, ja taipumus niihin on periytyvää eli kuumekouristelijan lähisukulaisilla on saattanut olla sama ongelma. Kuumekouristuksen uusiutumisriski on 20–30 %. Kuumekouristus ei ole merkki epilepsiasta, eikä siitä ole haittaa lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kuumekouristusten perimmäinen syy on edelleen avoin.

  Kouristuksen aikana tärkeää on estää lasta vahingoittamasta itseään ja varmistaa, että lapsi hengittää esteettömästi.  Lapsi on parempi pitää huoneenlämmössä, eikä häntä näin tarvitse viilentää esim. viemällä kylmään ilmaan. Valtaosa kuumekouristuksista kestää 1–2 minuuttia, joten mitään hoitotoimenpiteitä ei usein keritä tehdäkään.Ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen viisasta on ottaa yhteys päivystävään hoitoyksikköön neuvojen saamiseksi. Samoin jos kouristelu pitkittyy yli 15 minuutin kestoiseksi tai jos lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava, vanhempien on syytä ottaa yhteys päivystykseen. Mikäli lapsella on aiemmin ollut kuumekouristus ja kotona on kouristuslääkettä, sitä annetaan peräsuoleen hitaasti (2–3 minuutin ajan), jos kohtaus ei viidessä minuutissa laukea. 

 Kuumekouristus voi uusia, ja näillä lapsilla on hyvä käyttää säännöllisesti kuumelääkettä uusien kuumeiden ilmaantuessa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tehokkainkaan lääkitys ei täysin estä kuumekouristuksia ja niinpä kuumelääkkeitä suositellaan käytettäväksi normaaliin tapaan. Uusien kohtausten ehkäisemiseksi ei myöskään käytetä nykyisin epilepsialääkkeitä, kuten aikanaan tehtiin.

Lähde: Terveyskirjasto

Turvallinen leikkiympäristö

Tärkeää on havainnoida vahingonteoista aiheutuvat vaaralliset aukot esim. irtilyöty lauta, katkaistu köysi, rikotut pullot ym. Rikkoutunut tuote houkuttaa vielä pahempaan ilkivaltaan. Kannattaa huomauttaa asiasta tai korjata vika itse. Leikkivälineiden asennuksen saa tehdä vain ammattitaitoinen henkilö valmistajan ohjeiden mukaan. Hyvä turvallisuus ja toiminta vaativat säännölliset tarkastukset, huollon ja katsastukset. Turvallisen leikkiympäristön tavoitteena on tukea lapsen kasvamista ja kehitystä sekä tarjota virikkeitä ja tekemistä. Leikki-ikäisen lapsen yleisimmät toimintaympäristöt ovat kodin lisäksi päiväkodin sisä- ja pihatilat ja leikkikentät. Leikkivä lapsi on kiinnostunut tutkimaan ympäristöään aisteillaan. Ympäristöä tulisi muokata lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Aikuisen pitää olla läsnä. Keinujen alla ei saa olla asfalttia vaan hiekkaa tai turvamatto. Pihan pitää  olla tilava ja aidattu, aita 120cm korkea. Vettä ei saa jättää astioihin, hukkumisvaaran vuoksi. Sisätilat pitää olla siistit ja puhtaat. Ei saa olla pieniä esineitä näkyvillä, esim. legoja, tukehtumisvaaran vuoksi. Myrkyllisiä kasveja ei saa olla esim. Muratti, Vehkat, joulutähti. Portaissa on oltava turvaportti. 
Alavuden keskustassa Alavudenjärven rannalla Huhtalavan vieressä on suosittu leikkikenttä, RIAHULA. Tämä on turvallinen paikka ja leikkivälineet ovat turvallisia. Piha suunniteltu 1-8 vuotiaille. Sopiva lapsimäärä on 10-15. Piha on hiekoitettu ja siellä on keinut, vaakakeinut, hiekkalaatikko, karuselli ja leikkikatos jossa on kiipeilyteline, "tunnelit" ja liukumäki. Leikkivälineet kehittävät lasten karkeamotorisia taitoja, kun saa kiipeillä, hyppiä, keinua ym.

Millainen on hyvä aikuisuus?
-hyvä parisuhde/avioliitto
-lapset
-terveys
-koulutus -työpaikka, jossa viihtyy. Hyvä työilmapiiri!
-kokee onnea ja turvallisuutta sekä rakkautta
-luottamus
-harrastukset

Millaisia ovat aikuisuuden kehitystehtävät ja aikuisuuden vaiheet?
Varhaisaikuisuus= Parisuhde:muodostaminen ja vakiinnuttaminen
                              Perheen perustaminen ja lasten kasvattaminen
                              Työuran aloittaminen
                              Yhteiskunnan toimintaan osallistuminen
                              Sosiaalisten verkostojen löytäminen
Keski-ikä=            Parisuhteen ylläpitäminen
                              Lasten kasvattaminen itsenäisiksi omaan elämäänsä
                              Työuran luominen ja ylläpitäminen
                              Vapaa-ajan toimintaan osallistuminen
                              Vanhenemisen hyväksyminen
                              Omien vanhempien vanhenemisen hyväksyminen

Parisuhde
On suhde, joka perustuu läheisyyteen, rakkauteen, sitoumukseen elää yhdessä sekä tarpeeseen saada ja antaa turvallisuutta, kunnioitusta ja seksuaalista läheisyyttä. Millainen parisuhteesta tulee, vaikuttavat muun muassa parisuhteen mallit molempien lapsuudenkodeista. Kaikissa parisuhteissa tarvitaan ongelmanratkaisua, joka edellyttää keskustelua, ajattelua, harkintaa, kokemuksia ja kompromissien tekemistä. Parisuhteen pystyssä pitäminen vaatii myös aikaa. Ihminen, joka hyväksyy itsensä osaa rakastaa kumppaniaan. Rakkaus on pohjimmiltaan sitä, että haluat toisen olevan onnellinen. Parisuhteessa tärkeää on se, että kumpikin yrittää parhaansa mukaan ymmärtää toisen luonnetta ja toimia sen mukaisesti. Pitkässä suhteessa täytyy ymmärtää koska toinen tarvitsee tilaa, koska taas läheisyyttä. <3

1. Mitä tarkoittaa ADHD ja kuinka se ilmenee?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) on lapsilla ja nuorilla, mutta myös aikuisikään jatkuva häiriö, jolle on ominaista kehitystasoon sopimaton jatkuva tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus (hyperaktiivisuus) ja impulsiivinen käytös. Ennen kuin tilaa nimitetään varsinaiseksi häiriöksi, oireiden tulee kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja olla suhteellisen riippumattomia olosuhteista ja ajankohtaisesta tilanteesta.
Oireet.
Tarkkaavuuden ongelmat ilmenevät jatkuvina vaikeuksina keskittyä leikkeihin ja tehtäviin, vaikeutena kuunnella toisen puhetta, vaikeutena seurata ohjeita ja saada koulu- tai työtehtäviä suoritetuiksi, usein toistuvina vaikeuksina tehtävien ja toimien järjestämisessä, pitkäkestoista keskittymistä vaativien tehtävien välttelynä, päivittäisten asioiden jatkuvana unohtamisena, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja häiriintymisenä pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä.
Yliaktiivisuus ilmenee jatkuvana hyperaktiivisuutena tai impulsiivisuutena, käsien ja jalkojen hermostuneena liikuttamisena, kiemurteluna paikallaan istuttaessa, toistuvana poistumisena tilanteista joissa edellytetään paikallaan oloa, ylettömänä juoksenteluna tai kiipeilynä, jatkuvana levottomuuden tunteena, usein toistuvina vaikeuksina leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, ylettömänä puhumisena ja jatkuvana "menossa olemisena".

2. Mitä tarkoittaa ADD ja kuinka se ilmenee?

Tarkkaavaisuushäiriö, se näkyy pienestä pitäen.ADD:stä kärsivä potee keskittymisvaikeuksia ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia. Hän unohtelee, unelmoi ja vaipuu usein omaan maailmaansa. Hänen on vaikea aloittaa toiminta, etenkin, jos tekeminen ei ole mieluista. Hän hidastelee. Tekemisiä on vaikea suunnitella ja viedä johdonmukaisesti eteenpäin. Ajatus karkaa ja työskentely muuttuu poukkoilevaksi. Tehtävistä ei tule valmista tai ne valmistuvat viime hetkillä. Muisti pätkii. On vaikea muodostaa rutiineja. Tämä kaikki haittaa tietysti toimintakykyä ja esimerkiksi koulu- ja työtehtävistä selviämistä. 

3. Miten lukivaikeudet voivat ilmetä?

• Lukeminen hidasta
• Ääneen lukeminen on ikävää
• Lukiessa rivit ”hyppivät silmissä” ja rivillä on vaikea pysyä
• Luetusta tekstistä ”ei jää mitään päähän”
• Kirjaimet sekoittuvat lukiessa, kaksoiskonsonantit ja pitkä/lyhyt vokaali vaikeita
• Jotkut sanat ääntyvät väärin, sillä korva ei erota äännettä: Luxemburg/Luxenburg
• Riimien ja sanaväännösten hahmottaminen vaikeaa
• Nopea väsyminen: päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa

4. Miten matemaattiset vaikeudet voivat ilmetä?

Matematiikka on hankalaa.

Numerot vaihtavat paikkoja: 59 vai 95.

Kaavat ei välttämättä automatisoidu, silti osaa laskea.

5. Miten motoriset vaikeudet voivat ilmetä?

Havaintojen erottelu, ymmärtäminen, tulkinta.

Muisti.

Päättely.

Suunta ja tila.

Kaaviot, toimintamekanismit.

 Opintokäynti lähihoitajan työn kentällä

A. Kuusiolinna Terveys Oy / Lukkarinhovi

Osastoja on 4, kussakin n. 14 asukasta. Mitoitus 0,6 = 34 työntekijää. Aamuvuorossa 3, iltavuorossa 2. Talossa on sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä laitoshuoltajia. 

Pihlajalinnan omistuksessa nykyään. 

Melko toimivat tilat. Kaikkien asukashuoneiden wc:t remontoidaan parhaillaan. Esim. laattalattiat vaihdetaan turvalattioksi.

B. Asiakkaat

Vanhukset, jotka eivät enään pärjää kotona, 70-100v.
Ympärivuorokautisessa huolenpidossa auttaminen.
Palvelua ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille. Jonot ovat pitkät. Luonnollisen poistuman kautta tulee paikka. Asukkaita tulee terveyskeskuksen, kotihoidon ym kautta. Palvelu on elinehto sitä tarvitsevalle.

C. Toiminta

Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava työote.
Kodinomaisuus, yhteisöllisyys, yksilöllisyys = jokaiselle asukkaalle laaditaan terveys,-hoito- ja palvelusuunnitelma. Itsemäärämisoikeuden toteutuminen, yhdenvertaisuus, turvallisuus, omien voimavarojen tukeminen ja elämän loppuvaiheen hoito.
Vahvuudet: Monitaitoinen osaava henkilökunta, sairaanhoitaja vahvuus, korkea hygienia osaaminen = MRSA kohortti. Palaverikäytännöt, selkeä työnjakomalli sekä omahoitajuusmalli luotuna.

D. Yhteistyö

Terveyskeskus, Seinäjoen keskussairaala, hammashoitola, apteekki, fysioterapeutti, parturi, seurakunta, Kela, taksi ym.

E. Haastateltava lähihoitaja

Työtehtäviin kuuluu päivittäisissä toiminnoissa avustaminen.
Pesut kävelevät omassa wc:ssä, vuodeasukkaat laverilla. Lääkkeenjako, verenpaineen-  verensokerin- ja happisaturaatiolla mittaus, katetrin laitto/vaihto, vainajan laitto. Paljon muuta!
Laki asukkaan asemasta ja oikeuksista.
Itsemäärämisoikeus, vaitiolovelvollisuus, oikeus saada laadukasta hoitoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Vanhuksen ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen.
Haastateltavalla on koulutuksina laitoshuoltaja ja lähihoitaja.
Hän ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan käymällä koulutuspäivillä. Netistä, tv:stä seuraamalla alan ohjelmia/uutisia sekä ammattiliiton lehdistä.
Työssä on antoisaa, kun on hyvä kenkilökunta ja tiimityö. Kun asukas on tyytyväinen oloonsa.
Työntekijöiden työssä jaksamista ei tueta mitenkään tällä hetkellä. Työntekijöitä vähennetään entisestään, viedään viimeisetkin voimavarat. Työvauhti kiihtyy. Asukkaat eivät saa  niin paljon aikaa, kuin aiemmin. Työ ei ole niin mielekästä enään, kun ei kerkiä tehdä työtä niin hyvin, kuin haluaisi.
Haastavia asukkaita on hankala hoitaa. He ovat agressiivisiä, lyövät ja purevat eivätkä suostu vaipanvaihtoon saatika pesulle.
Työssä tarvitaan vanhuksien perussairauksien tuntemusta. Imu- ja happilaitteiden käyttöä. Apuvälineet, turvalaitteet, nostolaitteet, palotaulu, ravitsemus tietäminen, Effica, virtsakokeet ym.
Työntekö edellyttää kärsivällisyyttä, empatiakykyä. Pitäisi ajatella, että hoidettava on oma äiti tai isä. Pitää olla "tuntosarvet" pitkällä, ennakointikykyä. Ystävällinen, kohtelias, jämäkkä, asukkaalla turvallinen tunne, ammatillinen asenne, tunnollinen, tarkka.

F. Mitä ihmettelyä käynti herätti

On kurjaa, kun säästetään henkilökuntaa vähentämällä. Ei ole aikaa rauhalliseen työntekoon. Osa asukkaista joutuu jäämään petiin kiireen vuoksi.

Pienen lapsen ajattelun kehitys

Alle 2-v ajattelu perustuu aisti-ja liiketoimintoihin. Vauva reagoi reflekseillä, jonka jälkeen aistitoiminnot kehittyvät. Lapsi alkaa hahmottamaan ympäristöään tutkimalla. Lapsella pitää olla virikkeitä. Vauvan ja pienen lapsen ajattelu on sanatonta. 2v puhuu parisanaisia lauseita-> kielellinen ajattelu alkaa kehittyä.

Piagetn teoria 

 Ajattelun kehitysvaiheet

• sensomotorinen vaihe 0-2 v: lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat.
• esioperationaalinen vaihe 2-7 v:
  • esikäsitteellinen vaihe 2-4 v: Päättely omien toiveiden värittämää ja analogioihin perustuvaa (saman kaltaiset asiat oletetaan samanlaisiksi). Kuvitteluleikit alkavat.
  • intuitiivinen vaihe 4-7 v: Välitön havainto ohjaa ajattelua. Ajattelu egosentristä (omasta näkökulmasta lähtevää).
• konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v: Lapsi osaa nähdä asian useasta, myös muiden ihmisten, näkökulmasta. Loogisuus lisääntyy. Ajattelu vielä sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen.
• formaalisten operaatioiden vaihe 11-15 v: Ajattelu vapautuu välittömästä todellisuudesta. Ajattelun abstraktius lisääntyy. Useiden näkökulmien yhtäaikainen huomioiminen. Mielikuvat ja muisti laajentavat ajattelua. Eettinen ja moraalinen arviointi onnistuu.

Mitä tarkoitetaan itsetunnolla?

Itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa arvioita ja käsitystä itsestä. Se ei ole peritty ominaisuus äidiltä tai isältä kuten silmien väri tai kehonmuoto, vaan se kehittyy erilaisten kokemusten kautta. 
 Itsetunto rakentuu lapsuudesta saakka ja se kehittyy koko elämän ajan. Hyvän itsetunnon omaava ihmisen ei tarvitse mollata muita ihmisiä, saadakseen itselleen hyvän olon. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen myös omista puutteista, mutta niiden havaitseminen ei vähennä luottamusta itseen. Heikko itsetunto voi tarkoittaa taas sitä, että ajattelee ettei ole missään asioissa hyvä, eikä löydä itsestään hyviä asioita tai luonteenpiirteitä.

Kasvavan lapsen itsetunnon tukeminen lähihoitajana.

Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva hoitajasta olisi turvallinen, lohduttava ja kannustava, rakastava ja hellä. Silloin lapsi kokee voivansa luottaa itseensä, hän uskaltaa toimia ja kokeilla erilaisia asioita pelkäämättä liikaa että on tuhma tai toimii väärin.  On tärkeää jokaisella sanalla, eleellä, ilmeellä viestittää lapselle, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen lapsi on.

Miksi tarvitsee tunnistaa lapsen temperamentit?

Jokainen lapsi on yksilö, jolla on omanlainen temperamentti. Lapsen temperamentin tunteminen auttaa hoitajaa ymmärtämään ja kunnioittamaan yksilöllisyyttä. Kun tempperamentti on tuttu, aikuinen pystyy tukemaan lasta kasvussa ja kehityksessä parhaalla mahdollisella tavalla. Auttaa myös ymmärtämään arjen vaikeuksia, sisarusten välisiä eroja tai omia tunteita lasta kohtaan uudella tavalla. Niin ujot ja arat, villit ja rohkeat tarvitsevat omanlaistansa tukea, rohkaisua, hillitsemistä, rajoittamista ja kannustusta. Yhdelle lapselle pitää hyvissä ajoin kertoa jännittävästä tapahtumasta, toisen kohdalla on parempi kertoa siitä viime tipassa. Tärkeää on, että jokainen lapsi voi tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Lapsi hyväksytään, vaikka kaikkia tekoja ei voida hyväksyä.

 

       

Lapsilisän määrä ja maksaminen

Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne alle 17-vuotiaat lapset, joista on oikeus saada lapsilisää. Korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.

Lapsilisän määrä lapsiluvun mukaan	euroa kuukaudessa
Ensimmäisestä lapsesta	95,75
Toisesta lapsesta	105,80
Kolmannesta lapsesta	135,01
Neljännestä lapsesta	154,64
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta	174,27

Esimerkki: Perheeseen kuuluu 3-, 4-, ja 15-vuotiaat lapset. Lapsen vanhempi saa lapsilisää kahdesta nuorimmaisesta ja 15-vuotiaalle maksetaan lapsilisä hänelle itselleen. Tällöin vanhemmalle maksetaan lapsilisä kahden lapsen mukaan.

Lapsilisä on verotonta tuloa. Omaisuus ja tulot eivät vaikuta lapsilisän määrään.

Ahvenanmaalla lapsilisää rahoittaa Ahvenanmaan maakuntahallitus. Myös Ahvenanmaalla asuvat hakevat lapsilisän Kelasta.

Yksinhuoltajalle korotus lapsilisään

Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa jokaisesta lapsesta, josta saat lapsilisää. Voit hakea yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, jos et ole avio- tai avoliitossa tai olet muuttanut puolisostasi erilleen yhteiselämän lopettamiseksi. Korotuksen saa, vaikka lasten vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Korotus myönnetään muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Hoitoraha

Hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on

• yhdestä alle 3-vuotiaasta 341,27 e/kk
• muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,17 e/kk/lapsi
• yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,65 e/kk/lapsi.

Hoitolisä

Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 182,64 e/kk. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta.

Elatustuen määrä ja maksaminen

Elatustuki maksetaan joko täysimääräisenä tai vähennettynä. Täysi elatustuki on 154,77 e/kk.

                                                            Lapsiperheen tuet

Raskaus ja vauva-aika

Äitiysavustus

Voit valita äitiyspakkauksen tai 140 euron rahasumman.

Äitiysraha

Äitiysvapaan ajalta maksetaan äitiysrahaa noin 4 kuukautta.

Isyysraha

Isyysvapaan ajalta maksetaan isyysrahaa noin 9 viikkoa.

Vanhempainraha

Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä.

Lapsilisä

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaasta lapsesta.

Lastenhoidon tuet

Kotihoidon tuki

Äiti tai isä hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona.

Yksityisen hoidon tuki

Alle kouluikäistä lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoitopaikka.

Joustava hoitoraha

Vanhempi töissä enintään 30 tuntia viikossa ja hoitaa lopun aikaa alle 3-vuotiasta lasta.

Osittainen hoitoraha

Vanhempi töissä enintään 30 tuntia viikossa ja hoitaa lopun aikaa 1. tai 2. luokalla olevaa lasta.

Muut tilanteet

Lapsen sairastaessa

Kela tukee tilanteissa, jos lapsi sairastuu tai lapsella on vamma.

Elatustuki

Lapsen elatuksen turvaksi, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.

Elatusapuvelan maksuvapautus

Tilapäinen maksukyvyttömyys estää Kelan perinnässä olevan elatusapuvelan maksamisen.

Monimuotoiset perheet

Eri perhetyypit saattavat vaikuttaa joidenkin perhe-etuuksien myöntöperusteisiin ja maksuaikaan.

Adoptiotuki

Adoptiotuki ulkomailta adoptoiville.

 

1. Kehitysheijasteet eli refleksit

Vastasyntyneellä on synnynnäisiä kehitysheijasteita ja refleksejä. Niistä valtaosa häviää ensimmäisten
elinkuukausien aikana. Kuitenkin ns. suojeluheijasteet tulevat esille vasta noin ½ vuoden iässä.

Moron heijaste eli säpsähdysheijasteKun lapsen ylävartalon annetaan pudota lyhyen matkaa, lapsi heittää symmetrisesti sekä ylä- että alaraajansa sivuille, hän voi huitoa ja haroa ilmaa käsillään. Vastasyntynyt saattaa joskus ”morottaa” ollessaan alasti hoitopöydällä. Hän rauhoittuu, kun harovat kädet tuodaan rinnan päälle yhteen. Moron heijaste häviää yleensä 3 kk:n ikään mennessä.

Etsimis- ja imemisheijaste

Kun lapsen poskea paijataan, hän kääntää päänsä samaan suuntaan ja alkaa etsiä äidin nänniä. Lapsi alkaa imeä saatuaan nännin tai tutin suuhunsa. Tämä heijaste tulee esiin ensimmäisinä elinkuukausina.

KävelyheijasteMuutaman ensimmäisen elinviikon aikana lapsi nostelee jalkojaan ja ikään kuin kävelee, kun häntä pidellään kainaloista pystyasennossa ja jalkapohjat koskevat alustaan. Heijaste voi tulla jonkin aikaa näkyviin vedessä vielä sen jälkeen, kun se ei enää näy ”kuivalla maalla”.

Asymmetrinen tooninen niskaheijaste
Kun lapsen pää selinmakuulla kääntyy sivulle, saman puolen käsivarsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaisen puolen koukistuvat. Heijaste ei välttämättä näy selkeästi, ja se häviää noin 2 kk:n iässä.

Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteetKun vanhempi asettaa sormensa lapsen kämmentä tai jalkapohjaa vasten, lapsi tarttuu siihen sormillaan tai varpaillaan. Tämä heijaste häviää noin 3 kk:n ikään mennessä. Tämän jälkeen lapsi oppii tarttumaan tahdonalaisesti. Aluksi tarttuminen on helpompaa kuin irrottaminen.

Suojeluheijasteet
Kun lapsi lasketaan makuulle vatsalleen, hän ottaa käsillään vastaan n. ½ vuoden iässä. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi eteen. N. 9 kk:n iässä lapsi ottaa istuessaan käsillään vastaan sivuille, ettei kaatuisi kyljelleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi sivulle. N. vuoden iässä lapsi ottaa käsillään vastaan taaksepäin, jos hän meinaa kaatua istualtaan selälleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi taakse.Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.

Lapsen kasvu ja kehitys pitää sisällään useita ajanjaksoja, jolloin lapsi osoittaa luontaista kiinnostusta tietyn asian oppimiseen. Näitä jaksoja kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskausia havainnoi eritoten italialainen lääkäri ja kasvatuspedagogi Maria Montessori (1870-1952).

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan. Oppiminen on lapselle herkkyyskauden aikana helpompaa ja luontevampaa kuin muulloin, sillä meneillään olevan herkkyyskauden asiat kiinnostavat lasta vaistomaisesti ja hänellä on suuri halu oppia. Kun lapsi on oppinut tietyn taidon, herkkyys asialle vaimenee, mutta saavutettu taito pysyy.Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana.  Tärkeimpiä herkkyyskausia ovat:

• Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

• Kielellisen kehityksen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

• Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana)

• Järjestyksen herkkyyskausi (1-3-vuotiaana)

• Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana)

Aistien kehittämisen herkkyyskaudella lapsi tutustuu ympäristöönsä aistiensa välityksellä ja jäsentää aistihavaintojaan. Kausi alkaa heti syntymästä: vauvan aistit herkistyvät tuntemaan, kuulemaan, näkemään, haistamaan ja maistamaan kaikkea mahdollista.

Kielellisen kehityksen herkkyyskaudella lapsi omaksuu oman äidinkielensä, puhutun kielen. Lisäksi lapsi on hyvin kiinnostunut myös kirjoitetusta kielestä: sekä lukemisesta että kirjoittamisesta. Kielen omaksuminen alkaa pian syntymän jälkeen ja herkkyyskausi kestää noin kuusivuotiaaksi saakka. Lue myös: Jokelluksesta puheeksi

Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi alkaa syntymästä ja jatkuu noin neljävuotiaaksi. Tällä kaudella lapsi tekee mielellään asioita, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä. Ensin lapsi opettelee hallitsemaan laajat liikkeet, sen jälkeen hienomotorisempia ja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Lue myös: Kävelemään oppiminen

Järjestyksen herkkyyskausi on noin yksivuotiaasta kolmen vuoden ikään. Tällä kaudella lapsi kokee tärkeänä järjestyksen ympäristössä ja päivärutiineissa. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksiruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa ovat hänelle tärkeitä. Lapsi myös  haluaa esineiden olevan oikeissa paikoissaan. Järjestäminen ohjaa lapsen sisäisen järjestyksen ja persoonallisuuden kehitystä. Lue myös: Temperamentti, millainen minun lapseni on?

Sosiaalisten taitojen herkkyyskaudella lapsi on kiinnostunut kodin, päivähoitopaikan ja oman yhteisön tavoista. Lapsi on valmis siirtymään kodin ulkopuoliseen ryhmään ja haluaa olla ryhmän jäsen. Kausi alkaa noin kaksi- ja puolivuotiaana ja kestää noin viiden vuoden ikään. Lue

myös:Oppiminen kodin ulkopuolella


Kuvahaku vauva