Kuumekouristus

 Korkea kuume tai sen nopea nousu voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen, jonka aikana kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia. Usein silmät harhailevat ja osoittavat herkästi yläviistoon. Tyypillinen kohtaus kestää muutaman minuutin, minkä jälkeen lapsi tulee tajuihinsa mutta on usein väsynyt. Kuumekouristuksia esiintyy 2–5 %:lla lapsista ennen kouluikää, ja taipumus niihin on periytyvää eli kuumekouristelijan lähisukulaisilla on saattanut olla sama ongelma. Kuumekouristuksen uusiutumisriski on 20–30 %. Kuumekouristus ei ole merkki epilepsiasta, eikä siitä ole haittaa lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kuumekouristusten perimmäinen syy on edelleen avoin.

  Kouristuksen aikana tärkeää on estää lasta vahingoittamasta itseään ja varmistaa, että lapsi hengittää esteettömästi.  Lapsi on parempi pitää huoneenlämmössä, eikä häntä näin tarvitse viilentää esim. viemällä kylmään ilmaan. Valtaosa kuumekouristuksista kestää 1–2 minuuttia, joten mitään hoitotoimenpiteitä ei usein keritä tehdäkään.Ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen viisasta on ottaa yhteys päivystävään hoitoyksikköön neuvojen saamiseksi. Samoin jos kouristelu pitkittyy yli 15 minuutin kestoiseksi tai jos lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava, vanhempien on syytä ottaa yhteys päivystykseen. Mikäli lapsella on aiemmin ollut kuumekouristus ja kotona on kouristuslääkettä, sitä annetaan peräsuoleen hitaasti (2–3 minuutin ajan), jos kohtaus ei viidessä minuutissa laukea. 

 Kuumekouristus voi uusia, ja näillä lapsilla on hyvä käyttää säännöllisesti kuumelääkettä uusien kuumeiden ilmaantuessa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tehokkainkaan lääkitys ei täysin estä kuumekouristuksia ja niinpä kuumelääkkeitä suositellaan käytettäväksi normaaliin tapaan. Uusien kohtausten ehkäisemiseksi ei myöskään käytetä nykyisin epilepsialääkkeitä, kuten aikanaan tehtiin.

Lähde: Terveyskirjasto