Louhenrinne
Tutustuminen paikkaan oli mielenkiintoinen. Rakennus oli uudehko. Asukkaiden huoneet siistit ja jokaisen omannäköiset. Asukkaiden kanssa juttelin, lakkasin kynsiä, hieroin ja kävimme ulkoilemassa. Asukkaat olivat kovasti innoissaan käynnistämme.

Lapsi oppii kuivaksi

Lapset oppivat kuiviksi eri-ikäisinä, yksi aikaisemmin toinen myöhemmin. Viisas vanhempi ei ota asiasta paineita eikä vaadi lasta kypsymään liian aikaisin. Useat lapset oppivat päiväkuiviksi 3 vuoden ikään mennessä, osa 3–4-vuotiaina. Tämänkin jälkeen voi sattua silloin tällöin vahinkoja.
 Kuivaksi oppiminen etenee eri kypsymisvaiheiden kautta:

1. Lapsi tunnistaa, että hänellä on vaipassa kakka tai pissa. Tähän lapsi pystyy aikaisintaan n. 15 kk:n iässä.

2. Lapsi ymmärtää pissaavansa tai kakkaavansa ja kertoo siitä muille. Tämän lapsi osaa aikaisintaan 18–24 kk:n iässä. Kun näet lapsen keskittyvän kakkaamiseen, voit kuvata hänelle ääneen mitä on tapahtumassa.

3. Lapsi kertoo, että hänellä on hätä ja pyytää päästä potalle. Tämän lapsi oppii usein 2½–3-vuotiaana. Kakan tuleminen on usein helpompi tunnistaa ensin, pissa ehtii lirahtaa ennen kuin siitä kerkeää mainita.

4. Lapsi hallitsee rakkoaan siten, että pystyy pidättelemään jonkin aikaa. Tämä alkaa onnistua n. 3-vuotiaana.

5. Fyysisen kypsymisen lisäksi tarvitaan henkistä kypsymistä: halua kasvaa itsenäiseksi ja isoksi. Tässäkin lapset kehittyvät omaan tahtiinsa. Osa lapsista ei enää tietyssä iässä huoli vaippaa jalkaansa, vahingoista huolimatta.

 Vaikka lapsi jo yleensä pärjäisi ilman vaippaa, vahingot ovat varsin yleisiä. Niistä ei saa koskaan olla lapselle vihainen. Asia voi nolottaa ja harmittaa häntä itseään, ja aikuiselta tarvitaan
hienotunteisuutta. Jotkut lapset, jotka pärjäävät jo ilman vaippaa, voivat aluksi pyytää vaipan päällensä aina, kun tuntevat kakan olevan tulossa, vaikka tekevät pissan jo pottaan. Tähän tulee suhtautua kärsivällisesti. Vähitellen kakka on mukavampi tehdä pottaan tai pönttöön. Voit myös kokeilla antaa lapsen tehdä kakan vaippa jalassa pöntöllä tai potalla. Jos lapsi alkaa pidättää kakkaansa, siisteyskasvatus on saattanut edetä hieman liian nopeasti ja tarvitaan aikalisä: potta laitetaan pois muutamaksi viikoksi. Älä koskaan pakota lastasi potalle.

• Kuivaksi oppimisen harjoittelua ei kannata aloittaa silloin, kun lapsen elämässä on muita isoja muutoksia, esim. pikkusisaren syntymä, muutto tai päivähoidon aloittaminen tai lapsi on juuri ollut sairaana. 
•  Joitain merkkejä siitä, että yövaipan voi jättää pois ovat:
• Vaippa on aamulla kuiva.
• Lapsi haluaa itse kokeilla nukkua ilman vaippaa.
• Lapsi herää yöllä pissahätään, vaikka hänellä on vaippa. 
• Lähde: MLL vanhenpainnetti

Miksi hammas alkaa heilua?

Pysyvän hampaan kasvaessa ja puhjetessa omaan paikkaansa se työntää maitohammasta, jolloin maitohampaan juuri sulaa pois. Lopulta juureton maitohammas irtoaa ja pysyvän hampaan kruunu tulee esiin.

Imeväisikäisen lapsen ruokavalio 

Lapselle voi antaa lisäruokaa maisteluannoksina 4 kuukauden ikäisestä alkaen. Lisäksi vauva tarvitsee D-vitamiinilisää.
Lisäruoat aloitetaan aikaisintaan 4 kuukauden ja viimeistään 6 kuukauden iässä, lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan.
Ensimmäisiä ruokia ovat peruna, muut kasvikset (esim. porkkana, maissi, kesäkurpitsa, bataatti, maa-artisokka, parsakaali), marjat ja hedelmät. Tämän jälkeen, yli 5 kk:n iässä, maistellaan lihaa ja viljatuotteita. Tarjoile uusia ruokia yksitellen. Lapsi tottuu uuteen makuun ja sinä havaitset helpommin, jos ruoka-aine ei käy lapselle.
Tarjoile vain paria uutta ruoka-ainetta viikossa.
Vähitellen ruokaa karkeutetaan, kun lapselle tulee hampaita, ja lapsi harjoittelee omatoimista syömistä. 7–9-kuiselle voi tarjota myös jo hienoja raakaraasteita. Lapsi haluaa usein n. 7-kuisesta harjoitella syömään itse, esim. testailla lusikkaa, napsia sormin suuhunsa ruokapaloja ja harjoitella mukista juomista. Kun vauva osaa istua, hän pääsee syöttötuolissa pöydän ääreen ja siinä on mukava harjoitella omatoimista syömistä.
Alle 1-vuotiaalle lapselle ei tarjota lanttua, naurista, punajuurta, pinaattia, kiinankaalia, nokkosta tai sormenpäänkokoisia varhaisperunoita tai näistä valmistettuja mehuja. Nämä ruoat sisältävät nitraattia, joka voi haitata hapen kuljetusta elimistössä. Maksaruokia ei saa antaaA-vitamiinin ja rasakasmetallipitoisuuden vuoksi sekä raparperia vältettävä suuren oksaalihappopitoisuuden vuoksi.

 

Lähde: MLL vanhenpainnetti