sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Millainen on hyvä aikuisuus?
-hyvä parisuhde/avioliitto
-lapset
-terveys
-koulutus -työpaikka, jossa viihtyy. Hyvä työilmapiiri!
-kokee onnea ja turvallisuutta sekä rakkautta
-luottamus
-harrastukset

Millaisia ovat aikuisuuden kehitystehtävät ja aikuisuuden vaiheet?
Varhaisaikuisuus= Parisuhde:muodostaminen ja vakiinnuttaminen
                              Perheen perustaminen ja lasten kasvattaminen
                              Työuran aloittaminen
                              Yhteiskunnan toimintaan osallistuminen
                              Sosiaalisten verkostojen löytäminen
Keski-ikä=            Parisuhteen ylläpitäminen
                              Lasten kasvattaminen itsenäisiksi omaan elämäänsä
                              Työuran luominen ja ylläpitäminen
                              Vapaa-ajan toimintaan osallistuminen
                              Vanhenemisen hyväksyminen
                              Omien vanhempien vanhenemisen hyväksyminen

Parisuhde
On suhde, joka perustuu läheisyyteen, rakkauteen, sitoumukseen elää yhdessä sekä tarpeeseen saada ja antaa turvallisuutta, kunnioitusta ja seksuaalista läheisyyttä. Millainen parisuhteesta tulee, vaikuttavat muun muassa parisuhteen mallit molempien lapsuudenkodeista. Kaikissa parisuhteissa tarvitaan ongelmanratkaisua, joka edellyttää keskustelua, ajattelua, harkintaa, kokemuksia ja kompromissien tekemistä. Parisuhteen pystyssä pitäminen vaatii myös aikaa. Ihminen, joka hyväksyy itsensä osaa rakastaa kumppaniaan. Rakkaus on pohjimmiltaan sitä, että haluat toisen olevan onnellinen. Parisuhteessa tärkeää on se, että kumpikin yrittää parhaansa mukaan ymmärtää toisen luonnetta ja toimia sen mukaisesti. Pitkässä suhteessa täytyy ymmärtää koska toinen tarvitsee tilaa, koska taas läheisyyttä. <3

maanantai 24. lokakuuta 2016

1. Mitä tarkoittaa ADHD ja kuinka se ilmenee?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) on lapsilla ja nuorilla, mutta myös aikuisikään jatkuva häiriö, jolle on ominaista kehitystasoon sopimaton jatkuva tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus (hyperaktiivisuus) ja impulsiivinen käytös. Ennen kuin tilaa nimitetään varsinaiseksi häiriöksi, oireiden tulee kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja olla suhteellisen riippumattomia olosuhteista ja ajankohtaisesta tilanteesta.
Oireet.
Tarkkaavuuden ongelmat ilmenevät jatkuvina vaikeuksina keskittyä leikkeihin ja tehtäviin, vaikeutena kuunnella toisen puhetta, vaikeutena seurata ohjeita ja saada koulu- tai työtehtäviä suoritetuiksi, usein toistuvina vaikeuksina tehtävien ja toimien järjestämisessä, pitkäkestoista keskittymistä vaativien tehtävien välttelynä, päivittäisten asioiden jatkuvana unohtamisena, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja häiriintymisenä pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä.
Yliaktiivisuus ilmenee jatkuvana hyperaktiivisuutena tai impulsiivisuutena, käsien ja jalkojen hermostuneena liikuttamisena, kiemurteluna paikallaan istuttaessa, toistuvana poistumisena tilanteista joissa edellytetään paikallaan oloa, ylettömänä juoksenteluna tai kiipeilynä, jatkuvana levottomuuden tunteena, usein toistuvina vaikeuksina leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, ylettömänä puhumisena ja jatkuvana "menossa olemisena".

2. Mitä tarkoittaa ADD ja kuinka se ilmenee?

Tarkkaavaisuushäiriö, se näkyy pienestä pitäen.ADD:stä kärsivä potee keskittymisvaikeuksia ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia. Hän unohtelee, unelmoi ja vaipuu usein omaan maailmaansa. Hänen on vaikea aloittaa toiminta, etenkin, jos tekeminen ei ole mieluista. Hän hidastelee. Tekemisiä on vaikea suunnitella ja viedä johdonmukaisesti eteenpäin. Ajatus karkaa ja työskentely muuttuu poukkoilevaksi. Tehtävistä ei tule valmista tai ne valmistuvat viime hetkillä. Muisti pätkii. On vaikea muodostaa rutiineja. Tämä kaikki haittaa tietysti toimintakykyä ja esimerkiksi koulu- ja työtehtävistä selviämistä. 

3. Miten lukivaikeudet voivat ilmetä?


  • Lukeminen hidasta
  • Ääneen lukeminen on ikävää
  • Lukiessa rivit ”hyppivät silmissä” ja rivillä on vaikea pysyä
  • Luetusta tekstistä ”ei jää mitään päähän”
  • Kirjaimet sekoittuvat lukiessa, kaksoiskonsonantit ja pitkä/lyhyt vokaali vaikeita
  • Jotkut sanat ääntyvät väärin, sillä korva ei erota äännettä: Luxemburg/Luxenburg
  • Riimien ja sanaväännösten hahmottaminen vaikeaa
  • Nopea väsyminen: päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa
4. Miten matemaattiset vaikeudet voivat ilmetä?

Matematiikka on hankalaa.
Numerot vaihtavat paikkoja: 59 vai 95.
Kaavat ei välttämättä automatisoidu, silti osaa laskea.

5. Miten motoriset vaikeudet voivat ilmetä?

Havaintojen erottelu, ymmärtäminen, tulkinta.
Muisti.
Päättely.
Suunta ja tila.
Kaaviot, toimintamekanismit.




torstai 13. lokakuuta 2016

 Opintokäynti lähihoitajan työn kentällä

A. Kuusiolinna Terveys Oy / Lukkarinhovi

Osastoja on 4, kussakin n. 14 asukasta. Mitoitus 0,6 = 34 työntekijää. Aamuvuorossa 3, iltavuorossa 2. Talossa on sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä laitoshuoltajia. 
Pihlajalinnan omistuksessa nykyään. 
Melko toimivat tilat. Kaikkien asukashuoneiden wc:t remontoidaan parhaillaan. Esim. laattalattiat vaihdetaan turvalattioksi.

B. Asiakkaat

Vanhukset, jotka eivät enään pärjää kotona, 70-100v.
Ympärivuorokautisessa huolenpidossa auttaminen.
Palvelua ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille. Jonot ovat pitkät. Luonnollisen poistuman kautta tulee paikka. Asukkaita tulee terveyskeskuksen, kotihoidon ym kautta. Palvelu on elinehto sitä tarvitsevalle.

C. Toiminta

Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava työote.
Kodinomaisuus, yhteisöllisyys, yksilöllisyys = jokaiselle asukkaalle laaditaan terveys,-hoito- ja palvelusuunnitelma. Itsemäärämisoikeuden toteutuminen, yhdenvertaisuus, turvallisuus, omien voimavarojen tukeminen ja elämän loppuvaiheen hoito.
Vahvuudet: Monitaitoinen osaava henkilökunta, sairaanhoitaja vahvuus, korkea hygienia osaaminen = MRSA kohortti. Palaverikäytännöt, selkeä työnjakomalli sekä omahoitajuusmalli luotuna.

D. Yhteistyö

Terveyskeskus, Seinäjoen keskussairaala, hammashoitola, apteekki, fysioterapeutti, parturi, seurakunta, Kela, taksi ym.

E. Haastateltava lähihoitaja

Työtehtäviin kuuluu päivittäisissä toiminnoissa avustaminen.
Pesut kävelevät omassa wc:ssä, vuodeasukkaat laverilla. Lääkkeenjako, verenpaineen-  verensokerin- ja happisaturaatiolla mittaus, katetrin laitto/vaihto, vainajan laitto. Paljon muuta!
Laki asukkaan asemasta ja oikeuksista.
Itsemäärämisoikeus, vaitiolovelvollisuus, oikeus saada laadukasta hoitoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Vanhuksen ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen.
Haastateltavalla on koulutuksina laitoshuoltaja ja lähihoitaja.
Hän ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan käymällä koulutuspäivillä. Netistä, tv:stä seuraamalla alan ohjelmia/uutisia sekä ammattiliiton lehdistä.
Työssä on antoisaa, kun on hyvä kenkilökunta ja tiimityö. Kun asukas on tyytyväinen oloonsa.
Työntekijöiden työssä jaksamista ei tueta mitenkään tällä hetkellä. Työntekijöitä vähennetään entisestään, viedään viimeisetkin voimavarat. Työvauhti kiihtyy. Asukkaat eivät saa  niin paljon aikaa, kuin aiemmin. Työ ei ole niin mielekästä enään, kun ei kerkiä tehdä työtä niin hyvin, kuin haluaisi.
Haastavia asukkaita on hankala hoitaa. He ovat agressiivisiä, lyövät ja purevat eivätkä suostu vaipanvaihtoon saatika pesulle.
Työssä tarvitaan vanhuksien perussairauksien tuntemusta. Imu- ja happilaitteiden käyttöä. Apuvälineet, turvalaitteet, nostolaitteet, palotaulu, ravitsemus tietäminen, Effica, virtsakokeet ym.
Työntekö edellyttää kärsivällisyyttä, empatiakykyä. Pitäisi ajatella, että hoidettava on oma äiti tai isä. Pitää olla "tuntosarvet" pitkällä, ennakointikykyä. Ystävällinen, kohtelias, jämäkkä, asukkaalla turvallinen tunne, ammatillinen asenne, tunnollinen, tarkka.

F. Mitä ihmettelyä käynti herätti

On kurjaa, kun säästetään henkilökuntaa vähentämällä. Ei ole aikaa rauhalliseen työntekoon. Osa asukkaista joutuu jäämään petiin kiireen vuoksi.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Pienen lapsen ajattelun kehitys

Alle 2-v ajattelu perustuu aisti-ja liiketoimintoihin. Vauva reagoi reflekseillä, jonka jälkeen aistitoiminnot kehittyvät. Lapsi alkaa hahmottamaan ympäristöään tutkimalla. Lapsella pitää olla virikkeitä. Vauvan ja pienen lapsen ajattelu on sanatonta. 2v puhuu parisanaisia lauseita-> kielellinen ajattelu alkaa kehittyä.


Piagetn teoria 


 Ajattelun kehitysvaiheet
  • sensomotorinen vaihe 0-2 v: lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat.
  • esioperationaalinen vaihe 2-7 v:
    • esikäsitteellinen vaihe 2-4 v: Päättely omien toiveiden värittämää ja analogioihin perustuvaa (saman kaltaiset asiat oletetaan samanlaisiksi). Kuvitteluleikit alkavat.
    • intuitiivinen vaihe 4-7 v: Välitön havainto ohjaa ajattelua. Ajattelu egosentristä (omasta näkökulmasta lähtevää).
  • konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v: Lapsi osaa nähdä asian useasta, myös muiden ihmisten, näkökulmasta. Loogisuus lisääntyy. Ajattelu vielä sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen.
  • formaalisten operaatioiden vaihe 11-15 v: Ajattelu vapautuu välittömästä todellisuudesta. Ajattelun abstraktius lisääntyy. Useiden näkökulmien yhtäaikainen huomioiminen. Mielikuvat ja muisti laajentavat ajattelua. Eettinen ja moraalinen arviointi onnistuu.

torstai 6. lokakuuta 2016

Mitä tarkoitetaan itsetunnolla?

Itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa arvioita ja käsitystä itsestä. Se ei ole peritty ominaisuus äidiltä tai isältä kuten silmien väri tai kehonmuoto, vaan se kehittyy erilaisten kokemusten kautta. 
 Itsetunto rakentuu lapsuudesta saakka ja se kehittyy koko elämän ajan. Hyvän itsetunnon omaava ihmisen ei tarvitse mollata muita ihmisiä, saadakseen itselleen hyvän olon. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen myös omista puutteista, mutta niiden havaitseminen ei vähennä luottamusta itseen. Heikko itsetunto voi tarkoittaa taas sitä, että ajattelee ettei ole missään asioissa hyvä, eikä löydä itsestään hyviä asioita tai luonteenpiirteitä.

Kasvavan lapsen itsetunnon tukeminen lähihoitajana.

Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva hoitajasta olisi turvallinen, lohduttava ja kannustava, rakastava ja hellä. Silloin lapsi kokee voivansa luottaa itseensä, hän uskaltaa toimia ja kokeilla erilaisia asioita pelkäämättä liikaa että on tuhma tai toimii väärin.  On tärkeää jokaisella sanalla, eleellä, ilmeellä viestittää lapselle, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen lapsi on.

Miksi tarvitsee tunnistaa lapsen temperamentit?

Jokainen lapsi on yksilö, jolla on omanlainen temperamentti. Lapsen temperamentin tunteminen auttaa hoitajaa ymmärtämään ja kunnioittamaan yksilöllisyyttä. Kun tempperamentti on tuttu, aikuinen pystyy tukemaan lasta kasvussa ja kehityksessä parhaalla mahdollisella tavalla. Auttaa myös ymmärtämään arjen vaikeuksia, sisarusten välisiä eroja tai omia tunteita lasta kohtaan uudella tavalla. Niin ujot ja arat, villit ja rohkeat tarvitsevat omanlaistansa tukea, rohkaisua, hillitsemistä, rajoittamista ja kannustusta. Yhdelle lapselle pitää hyvissä ajoin kertoa jännittävästä tapahtumasta, toisen kohdalla on parempi kertoa siitä viime tipassa. Tärkeää on, että jokainen lapsi voi tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Lapsi hyväksytään, vaikka kaikkia tekoja ei voida hyväksyä.