Työ on huomattava
osa ihmisen elämään, eikä siis yhdentekevää, kuinka työntekijä jaksaa työssään. Työssä
jaksamiseen vaikuttaa niin työympäristö, työyhteisö kuin työntekijän henkilökohtainen
elämäntilannekin. Työntekijän hyvinvoinnin uskomme olevan suoraan vaikutuksessa
potilaan saamaan hoidon laatuun sekä koko yhteisön toimintaan. Työhyvinvointi on tärkeä
tekijä, kun halutaan pitää työntekijän mahdollisimman pitkään. Työtekijään kohdistuneet vaatimukset ovat lisääntyneet ja toimenkuva on laajentunut.
Näin ollen hoitotyöntekijältä edellytetään ammattitaitoa ja kykyä hallita työssään
tapahtuvia muutoksia sekä kehittää uusia hoitomenetelmiä ja arvioida niiden laatua. Nämä lisäävät myös kuormittumista ja tuovat haasteita
työssäjaksamiselle.Mielenterveystyö perustuu arvoihin, jotka luovat pohjan laadukkaalle ja ihmistä kunnioittavalle
kohtaamiselle. Erityisesti esille nousevat arvot: valta, pakkohoito, luottamus,
empatia, huolenpito ja välittäminen. Valta ja vallankäyttö eivät saa olla mielivaltaa
eivätkä perustua hoitajan tarpeisiin, vaan niiden tulee perustua hoidettavan tarpeisiin
ja edistää hänen toipumistaan. Hoitajan kyky käyttää henkistä energiaa tukee muutosta asiakkaassa. Henkisellä energialla
tarkoitetaan motivaatiota, hyvinvointia, luottamusta, uskoa omaan tehokkuuteen
ja pätevyyteen sekä innostusta. Hoitajan tulisi kyetä luomaan tunnelma siitä, että asiat
edistyvät ja asiakas kuntoutuu, vaikka hoidettavasta välillä tuntuisikin siltä, etteivät
asiat suju tai mene eteenpäin. Esimerkkinä voidaan mainita ylivireä työntekijä, joka
työskentelee masentuneen asiakkaan kanssa. Hoitajan tietoinen tai tiedostamaton ylivireys
voi lisätä asiakkaan masennusta.
Pitkään jatkunut stressi voi johtaa henkiseen väsymiseen ja toimintakyvyn
heikkenemiseen. Tällöin pienetkin suoriutumiset työssä vaativat ponnistelua ja työn
ilo katoaa. Tiedostamattaan työntekijä voi toimia vastoin omaa ammattiidentiteettiään,
ja hänen työstä johtuva sisäinen paineensa purkautuu esimerkiksi kyynisyytenä
hoidettavaa kohtaan. Työntekijä suojautuu roolinsa taakse eikä jaksa kokea
aikaisempaa empatiaa tai läheisyyttä. Työn hallinnan tunne katoaa ja ammatillinen
itsetunto romahtaa. Työssäjaksamista tukevat hyvä työilmapiiri, sujuva kommunikaatio,
työtehtävien ja vastuunjaon selkeys, huumori, kannustava suhtautuminen, asiallinen
palautteen saaminen ja antaminen sekä virheiden salliminen. Näin ollen työssä
jaksaminen on sekä yksilön että yhteisön asia. Puolestaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia työntekijöidensä pätevyydestä
ja jaksamisesta. Asiakaspalvelun laadusta huolehditaan muun muassa työnohjauksen
avulla, jonka tavoitteena on ammatillinen kasvu, ammattitaidon ylläpitäminen ja
työssä jaksaminen. Työnohjauksen näkökulma on niin hallinnollinen, laadullinen, opetuksellinen
kuin tukea antava. Työnohjaus tulee olla säännöllistä ja prosessiluonteista
ja tapahtua joko yksilö- tai ryhmäohjauksena. Jatkuva kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen pitää ajan tasalla siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten asiakkuus muuttuu. Koulutus ja uusiutuminen ovat myös perusta lähihoitajan työssä jaksamiselle. Se tuo mukanaan uusia haasteita ja näin tuo mielenkiintoa työhön, mutta myös oman ammatillisen osaamisen arviointia ja siinä vahvistumista.
Lähde: Theseus
