Lähihoitajan jaksaminen mielenterveys- ja päihdetyössä

 Työ on huomattava osa ihmisen elämään, eikä siis yhdentekevää, kuinka työntekijä jaksaa työssään. Työssä jaksamiseen vaikuttaa niin työympäristö, työyhteisö kuin työntekijän henkilökohtainen elämäntilannekin. Työntekijän hyvinvoinnin uskomme olevan suoraan vaikutuksessa potilaan saamaan hoidon laatuun sekä koko yhteisön toimintaan.  Työhyvinvointi on tärkeä tekijä, kun halutaan pitää työntekijän mahdollisimman pitkään. Työtekijään kohdistuneet vaatimukset ovat lisääntyneet ja toimenkuva on laajentunut. Näin ollen hoitotyöntekijältä edellytetään ammattitaitoa ja kykyä hallita työssään tapahtuvia muutoksia sekä kehittää uusia hoitomenetelmiä ja arvioida niiden laatua.  Nämä lisäävät myös kuormittumista ja tuovat haasteita työssäjaksamiselle.Mielenterveystyö perustuu arvoihin, jotka luovat pohjan laadukkaalle ja ihmistä kunnioittavalle kohtaamiselle. Erityisesti esille nousevat arvot: valta, pakkohoito, luottamus, empatia, huolenpito ja välittäminen. Valta ja vallankäyttö eivät saa olla mielivaltaa eivätkä perustua hoitajan tarpeisiin, vaan niiden tulee perustua hoidettavan tarpeisiin ja edistää hänen toipumistaan. Hoitajan kyky käyttää henkistä energiaa tukee muutosta asiakkaassa. Henkisellä energialla tarkoitetaan motivaatiota, hyvinvointia, luottamusta, uskoa omaan tehokkuuteen ja pätevyyteen sekä innostusta. Hoitajan tulisi kyetä luomaan tunnelma siitä, että asiat edistyvät ja asiakas kuntoutuu, vaikka hoidettavasta välillä tuntuisikin siltä, etteivät asiat suju tai mene eteenpäin. Esimerkkinä voidaan mainita ylivireä työntekijä, joka työskentelee masentuneen asiakkaan kanssa. Hoitajan tietoinen tai tiedostamaton ylivireys voi lisätä asiakkaan masennusta.
 Pitkään jatkunut stressi voi johtaa henkiseen väsymiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Tällöin pienetkin suoriutumiset työssä vaativat ponnistelua ja työn ilo katoaa. Tiedostamattaan työntekijä voi toimia vastoin omaa ammattiidentiteettiään, ja hänen työstä johtuva sisäinen paineensa purkautuu esimerkiksi kyynisyytenä hoidettavaa kohtaan. Työntekijä suojautuu roolinsa taakse eikä jaksa kokea aikaisempaa empatiaa tai läheisyyttä. Työn hallinnan tunne katoaa ja ammatillinen itsetunto romahtaa. Työssäjaksamista tukevat hyvä työilmapiiri, sujuva kommunikaatio, työtehtävien ja vastuunjaon selkeys, huumori, kannustava suhtautuminen, asiallinen palautteen saaminen ja antaminen sekä virheiden salliminen. Näin ollen työssä jaksaminen on sekä yksilön että yhteisön asia. Puolestaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia työntekijöidensä pätevyydestä ja jaksamisesta. Asiakaspalvelun laadusta huolehditaan muun muassa työnohjauksen avulla, jonka tavoitteena on ammatillinen kasvu, ammattitaidon ylläpitäminen ja työssä jaksaminen. Työnohjauksen näkökulma on niin hallinnollinen, laadullinen, opetuksellinen kuin tukea antava. Työnohjaus tulee olla säännöllistä ja prosessiluonteista ja tapahtua joko yksilö- tai ryhmäohjauksena. Jatkuva kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen pitää ajan tasalla siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten asiakkuus muuttuu. Koulutus ja uusiutuminen ovat myös perusta lähihoitajan työssä jaksamiselle. Se tuo mukanaan uusia haasteita ja näin tuo mielenkiintoa työhön, mutta myös oman ammatillisen osaamisen arviointia ja siinä vahvistumista.
Lähde: Theseus