Mitä tarkoitetaan itsetunnolla?

Itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa arvioita ja käsitystä itsestä. Se ei ole peritty ominaisuus äidiltä tai isältä kuten silmien väri tai kehonmuoto, vaan se kehittyy erilaisten kokemusten kautta. 
 Itsetunto rakentuu lapsuudesta saakka ja se kehittyy koko elämän ajan. Hyvän itsetunnon omaava ihmisen ei tarvitse mollata muita ihmisiä, saadakseen itselleen hyvän olon. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen myös omista puutteista, mutta niiden havaitseminen ei vähennä luottamusta itseen. Heikko itsetunto voi tarkoittaa taas sitä, että ajattelee ettei ole missään asioissa hyvä, eikä löydä itsestään hyviä asioita tai luonteenpiirteitä.

Kasvavan lapsen itsetunnon tukeminen lähihoitajana.

Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva hoitajasta olisi turvallinen, lohduttava ja kannustava, rakastava ja hellä. Silloin lapsi kokee voivansa luottaa itseensä, hän uskaltaa toimia ja kokeilla erilaisia asioita pelkäämättä liikaa että on tuhma tai toimii väärin.  On tärkeää jokaisella sanalla, eleellä, ilmeellä viestittää lapselle, kuinka tärkeä ja ainutlaatuinen lapsi on.

Miksi tarvitsee tunnistaa lapsen temperamentit?

Jokainen lapsi on yksilö, jolla on omanlainen temperamentti. Lapsen temperamentin tunteminen auttaa hoitajaa ymmärtämään ja kunnioittamaan yksilöllisyyttä. Kun tempperamentti on tuttu, aikuinen pystyy tukemaan lasta kasvussa ja kehityksessä parhaalla mahdollisella tavalla. Auttaa myös ymmärtämään arjen vaikeuksia, sisarusten välisiä eroja tai omia tunteita lasta kohtaan uudella tavalla. Niin ujot ja arat, villit ja rohkeat tarvitsevat omanlaistansa tukea, rohkaisua, hillitsemistä, rajoittamista ja kannustusta. Yhdelle lapselle pitää hyvissä ajoin kertoa jännittävästä tapahtumasta, toisen kohdalla on parempi kertoa siitä viime tipassa. Tärkeää on, että jokainen lapsi voi tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Lapsi hyväksytään, vaikka kaikkia tekoja ei voida hyväksyä.