Muistisairauksia voidaan tutkia kuvaamalla pää/aivot, muutokset aivoissa paljastaa muistisairauden. Muistisairaus voidaan todeta myös erilaisia testejä tekemällä.(esim.MMSE,RAI) Lääkehoito tulee aloittaa heti, kun tauti on todettu. Taudin lievässä vaiheessa aloitettu hoito saattaa hidastaa oireiden ilmaantumista merkittävästi ja auttaa potilasta säilyttämään toimintakykynsä pidempään. Valittua lääkettä tulee käyttää säännöllisesti, hoidossa ei tulisi olla yli 6 viikon taukoja.
Parantavaa lääkitystä ei muistisairauksiin ole mutta oireita voidaan lievittää ja toimintakykyä ylläpitää. Lääkehoito voi myös lievittää käytösoireita.Suurin osa Alzheimer-lääkkeistä vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin märää aivoissa ja estämällä sen nopeaa hajoamista.
AKE-lääkkeet saattavat aiheuttaa haittavaikutuksina ripulia tai pahoinvointia, levottomuutta ja sydämen harvalyöntisyyttä. Haitat saattavat korostua, mikäli samanaikaisesti on käytössä muita harvalyöntisyyttä aiheuttavia lääkkeitä (digoksiini, beetasalpaaja, kalsiumsalpaaja, amiodaroni). Antikolinergisiä lääkkeitä ei tulisi käyttää Alzheimer-potilailla, koska ne estävät asetyylikoliinin vaikutusta ja heikentävät AKE-lääkkeiden tehoa.
Käytösoireiden hoitoon voidaan käyttää esimerkiksi bentsodiatsepiineja, neurolepteja tai masennuslääkkeitä. Haittojen minimoimiseksi pyritään käyttämään vain yhtä lääkettä kerrallaan.
Alzheimerin tautiin kehitettyjä lääkkeitä voidaan käyttää muihinkin muistisairauksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti