Hypotermia eli ruumiinlämmön lasku

Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Lämpö laskee henkilön jouduttua kylmään veteen, mutta Suomessa yleistä on myös lumihankeen tuupertuminen. Hypotermia uhkaa myös maastoon eksyneitä ja puutteellisissa oloissa eläviä vanhuksia. Hukuksiin joutumisen yhteydessä kehon lämpö laskee erityisen nopeasti, koska ihon kylmettymisen lisäksi kylmää vettä joutuu vatsaan ja keuhkoihin viilentäen nopeasti kehon sisäosia. Nopeasta kehon ja erityisesti aivojen jäähtymisestä voi hukkumistapauksissa olla elvytyksestä toipumisen kannalta suoranaista hyötyä, koska aivot kestävät jäähtyneinä hapenpuutetta paremmin kuin normaalissa ruumiinlämmössä.

Kylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin nopeasti. Esimerkiksi +4 – +6 -asteisessa vedessä uhri voi menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin 15 minuutissa. Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, nestevajaus, alkoholi ja sairaudet. Avantouinnin harjoittajien on havaittu tottuvan kylmäaltistukseen niin, että reaktiot eivät kehity näin nopeasti. Veden varaan joutumista hitaammin jäähtyminen tapahtuu noin 1–2 tunnissa uhrin uupuessa lumihankeen tai useiden tuntien kuluessa esimerkiksi tajuttoman henkilön maatessa huoneen lämmössä ilman peitettä.

Tajuissaan olevan henkilön ruumiinlämmön laskiessa alle 34 asteen tajunnantilassa alkaa esiintyä häiriöitä ja voimakkaita lihasvärinöitä. Arvostelukyky heikkenee ja henkilö voi jopa alkaa vähentää vaatetustaan. Alle 30 asteen hypotermia jo voi aiheuttaa tajuttomuuden. Lämpötilan edelleen laskiessa lihakset alkavat jäykistyä, ja sydän ja hengitys pysähtyvät alle 25 asteen lämmössä.

Ruuminlämpö voi laskea myös monissa sairaustiloissa, kuten aivosairauksissa, joissa lämmönsäätelykeskus on häiriytynyt, aineenvaihduntasairauksissa tai ravitsemushäiriöissä. Mikä tahansa tila, johon liittyy tajunnanhäiriö, voi normaalilämpötilassakin edesauttaa hypotermian kehittymistä, jos henkilön vaatetuksesta ja peittelystä ei pidetä huolta.

Hypotermiapotilaan ensiapu

Tavoitteena on toimittaa potilas tarpeetonta liikuttelua välttäen hoitopaikkaan, jossa häntä voidaan lämmittää ja samalla valvoa sydämen toimintaa. Potilas kuljetetaan makuuasennossa, jotta raajoista ei lähtisi liikkeelle kylmää verta aiheuttamaan sydämen kylmenemistä entisestään. Huolehditaan avoimista hengitysteistä. Potilas suojataan lisäjäähtymiseltä esimerkiksi riisumalla varovasti märät vaatteet ja käärimällä autettava huopiin. Tajuissaan olevan rintakehälle voidaan asettaa ns. lämpöpakkaus. On myös huolehdittava, että liian aktiivisella ulkoisella lämmityksellä ei aiheuteta palovammoja. Jos henkilö ei hengitä, tulee aloittaa puhallus-paineluelvytys.

Alkoholin käyttö hypotermiapotilaan hoidossa on pelkästään haitallista. Alkoholi laajentaa pintaverisuonia ja lisää lämmöhukkaa.

Hypoterminen ihminen, jonka sydän ja hengitys ovat lakanneet toimimasta ja jonka pupillit ovat laajat ja valojäykät kuin kuolleella, voi olla täysin elvytettävissä. Kylmään veteen hukkuneen lapsen tiedetään selviytyneen ilman hermostollisia häiriöitä jopa tunnin mittaisesta veden alla olosta.

Lisää tietoa lämpösairauksien ja alilämpöisyyden hoidosta, ks. SPR:n ensiapuoppaan artikkeli«Lämpösairaudet ja kylmän aiheuttamat vammat»1.

Hypotermian ehkäisy

Hypotermian ehkäisemiseksi on oleellista varautua kylmiin olosuhteisiin. Lämmin ja tuultapitävä vaatetus estää kehon kylmenemisen. On myös otettava huomioon tuulen aiheuttama kylmävaikutus peittämättä oleville ihoalueille. Ulkoiltaessa on varauduttava mahdollisiin viivästyksiin ja ajateltua pidempään oleskeluun kylmässä. Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä kylmäneristyksestä, milloin henkilö ei esimerkiksi loukkaantumisen tai päihtymyksen vuoksi itse pysty huolehtimaan tästä.

Lähde: Terveyskirjasto