Miten vanheneminen vaikuttaa seuraaviin asioihin naisilla ja meihillä
1. Luusto
 Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%
Lyheneminen voi alkaa jo 40-vuotiaana ja kiihtyä 60-ikävuoden jälkeen, jolloin lyhentymistä tapahtuu noin 2cm kymmenessä vuodessa. Myös ryhti saattaa huonontua. Liikuntaa aktiivisesti harrastavilla ikäihmisillä voi luiden mineraalitiheys olla jopa 50% suurempi, kuin saman ikäisellä väestöllä keskimäärin. Kohtuullisella liikunnalla, 1-2kertaa viikossa, saadaan ylläpidettyä mineraalivarastoja.
2. Kehon rakenne ja koostumus
Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin.
Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä (24–29 kg/m2) kuin työikäisille. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä.
3. Nivelet
Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista.
4. Verenkiertoelimistö
Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä.
Verisuonten seinämien elastisuus vähenee ja ääreisverenkierto huononee. Myös verenkierto eri elimiin vähenee, jota lievästi kohonnut systolinen (yläpaine) verenpaine korvaa. Nämä sydämen ja verenkiertoelimistön ikääntymismuutokset vähentävät sydämen toimintakykyä ja rajoittavat fyysistä suosituskykyä.
5. Hengityselimistö
Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.
6. Lihasvoima
Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%.
Ikääntyneiden lihasmuutokset johtuvat pitkälti liikkumattomuudesta.
7. Kestävyys
Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa. Lihaksissa hiussuonten määrä vähenee, jolloin hapen saanti heikentyy ja palautumiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin. 
8. Nopeus
Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.
9. Hermosto
Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja. 
10. Ruoansulatus
Suun kuivuminen on yleistä mikä johtuu tavallisesti sairauksista, lääkkeistä ja mahdollisesta tupakoinnista. Syljen eritys ei vähene, mutta syljen viskositeetti huononee, jonka takia sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta huonommin, josta johtuu hampaiden vaurioitumista.
Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja.
Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus.
11. Asentohallinta ja tasapaino
Ikääntyessä erityisesti alaraajojen lihasten voima heikkenee sekä voimantuottonopeus huononee ja tämä vaikuttaa tasapainon hallintaan. Myös nivelten liikelaajuuksien pieneneminen, selkärangan jäykistyminen, etukumara asento vaikuttavat tasapainoon negatiivisesti.
12. Havaintomotoriikka
 Havaintomotorista hidastumista on selitetty myös yleisenä signaalien heikentymisenä, joka johtuu muutoksina aistielimissä, aivosolujen vähentymisenä tai sydän- ja verenkiertoelimistön sekä biokemiallisten ikämuutosten vaikutuksista vähentyneiden aivosolujen toimintaan. Keskushermoston hermosolujen johtumisnopeus heikkenee myös iän myötä.
13. Aistit
Kuulon heikkeneminen johtuu kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. . Vanhuuden huonokuuloisuus on symmetristä ja molemminpuolista ja se pahenee iän myötä, mutta etenee niin hitaasti ettei seniori sitä itse yleensä huomaa. 
 Näköä saattavat heikentää myös erilaiset silmäsairaudet kuten harmaa- tai viherkaihi ja silmänpohjan rappeuma. Näön merkitys tasapainon säätelyssä lisääntyy ikääntyessä. Ilmeisesti näkökyvyn avulla olisi mahdollista kompensoida muiden aistien heikkenemistä. Hämäränäkö huonontuu.
Erityisesti karvaan ja happaman maistaminen heikkenee. Myös suolaisten ja makeiden makujen aistiminen huononee. Elimistön lieväkin kuivuminen heikentää maku- ja hajuaistia. Makuaistia heikentävät myös syljen erityksen vähentyminen, lääkitykset, hajuaistin heikentyminen. Syöminen saattaa vähentyä ja yksipuolistua, kun ruuasta ei enää nautita samalla tavalla kuin nuorempana.
Ikääntyessä hajuaisti saattaa heikentyä, koska hajuepiteelin reseptorisolujen määrä vähenee ja ne uusiutuvat hitaammin kuin nuorena. 
14. Muisti
Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta. Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran, esim. asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu. 
Aivot heikkenevät, jos niitä ei käytetä. Lähde: Terveysverkko

Kuumekouristus

 Korkea kuume tai sen nopea nousu voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen, jonka aikana kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia. Usein silmät harhailevat ja osoittavat herkästi yläviistoon. Tyypillinen kohtaus kestää muutaman minuutin, minkä jälkeen lapsi tulee tajuihinsa mutta on usein väsynyt. Kuumekouristuksia esiintyy 2–5 %:lla lapsista ennen kouluikää, ja taipumus niihin on periytyvää eli kuumekouristelijan lähisukulaisilla on saattanut olla sama ongelma. Kuumekouristuksen uusiutumisriski on 20–30 %. Kuumekouristus ei ole merkki epilepsiasta, eikä siitä ole haittaa lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kuumekouristusten perimmäinen syy on edelleen avoin.

  Kouristuksen aikana tärkeää on estää lasta vahingoittamasta itseään ja varmistaa, että lapsi hengittää esteettömästi.  Lapsi on parempi pitää huoneenlämmössä, eikä häntä näin tarvitse viilentää esim. viemällä kylmään ilmaan. Valtaosa kuumekouristuksista kestää 1–2 minuuttia, joten mitään hoitotoimenpiteitä ei usein keritä tehdäkään.Ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen viisasta on ottaa yhteys päivystävään hoitoyksikköön neuvojen saamiseksi. Samoin jos kouristelu pitkittyy yli 15 minuutin kestoiseksi tai jos lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava, vanhempien on syytä ottaa yhteys päivystykseen. Mikäli lapsella on aiemmin ollut kuumekouristus ja kotona on kouristuslääkettä, sitä annetaan peräsuoleen hitaasti (2–3 minuutin ajan), jos kohtaus ei viidessä minuutissa laukea. 

 Kuumekouristus voi uusia, ja näillä lapsilla on hyvä käyttää säännöllisesti kuumelääkettä uusien kuumeiden ilmaantuessa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tehokkainkaan lääkitys ei täysin estä kuumekouristuksia ja niinpä kuumelääkkeitä suositellaan käytettäväksi normaaliin tapaan. Uusien kohtausten ehkäisemiseksi ei myöskään käytetä nykyisin epilepsialääkkeitä, kuten aikanaan tehtiin.

Lähde: Terveyskirjasto

Turvallinen leikkiympäristö

Tärkeää on havainnoida vahingonteoista aiheutuvat vaaralliset aukot esim. irtilyöty lauta, katkaistu köysi, rikotut pullot ym. Rikkoutunut tuote houkuttaa vielä pahempaan ilkivaltaan. Kannattaa huomauttaa asiasta tai korjata vika itse. Leikkivälineiden asennuksen saa tehdä vain ammattitaitoinen henkilö valmistajan ohjeiden mukaan. Hyvä turvallisuus ja toiminta vaativat säännölliset tarkastukset, huollon ja katsastukset. Turvallisen leikkiympäristön tavoitteena on tukea lapsen kasvamista ja kehitystä sekä tarjota virikkeitä ja tekemistä. Leikki-ikäisen lapsen yleisimmät toimintaympäristöt ovat kodin lisäksi päiväkodin sisä- ja pihatilat ja leikkikentät. Leikkivä lapsi on kiinnostunut tutkimaan ympäristöään aisteillaan. Ympäristöä tulisi muokata lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Aikuisen pitää olla läsnä. Keinujen alla ei saa olla asfalttia vaan hiekkaa tai turvamatto. Pihan pitää  olla tilava ja aidattu, aita 120cm korkea. Vettä ei saa jättää astioihin, hukkumisvaaran vuoksi. Sisätilat pitää olla siistit ja puhtaat. Ei saa olla pieniä esineitä näkyvillä, esim. legoja, tukehtumisvaaran vuoksi. Myrkyllisiä kasveja ei saa olla esim. Muratti, Vehkat, joulutähti. Portaissa on oltava turvaportti. 
Alavuden keskustassa Alavudenjärven rannalla Huhtalavan vieressä on suosittu leikkikenttä, RIAHULA. Tämä on turvallinen paikka ja leikkivälineet ovat turvallisia. Piha suunniteltu 1-8 vuotiaille. Sopiva lapsimäärä on 10-15. Piha on hiekoitettu ja siellä on keinut, vaakakeinut, hiekkalaatikko, karuselli ja leikkikatos jossa on kiipeilyteline, "tunnelit" ja liukumäki. Leikkivälineet kehittävät lasten karkeamotorisia taitoja, kun saa kiipeillä, hyppiä, keinua ym.

Millainen on hyvä aikuisuus?
-hyvä parisuhde/avioliitto
-lapset
-terveys
-koulutus -työpaikka, jossa viihtyy. Hyvä työilmapiiri!
-kokee onnea ja turvallisuutta sekä rakkautta
-luottamus
-harrastukset

Millaisia ovat aikuisuuden kehitystehtävät ja aikuisuuden vaiheet?
Varhaisaikuisuus= Parisuhde:muodostaminen ja vakiinnuttaminen
                              Perheen perustaminen ja lasten kasvattaminen
                              Työuran aloittaminen
                              Yhteiskunnan toimintaan osallistuminen
                              Sosiaalisten verkostojen löytäminen
Keski-ikä=            Parisuhteen ylläpitäminen
                              Lasten kasvattaminen itsenäisiksi omaan elämäänsä
                              Työuran luominen ja ylläpitäminen
                              Vapaa-ajan toimintaan osallistuminen
                              Vanhenemisen hyväksyminen
                              Omien vanhempien vanhenemisen hyväksyminen

Parisuhde
On suhde, joka perustuu läheisyyteen, rakkauteen, sitoumukseen elää yhdessä sekä tarpeeseen saada ja antaa turvallisuutta, kunnioitusta ja seksuaalista läheisyyttä. Millainen parisuhteesta tulee, vaikuttavat muun muassa parisuhteen mallit molempien lapsuudenkodeista. Kaikissa parisuhteissa tarvitaan ongelmanratkaisua, joka edellyttää keskustelua, ajattelua, harkintaa, kokemuksia ja kompromissien tekemistä. Parisuhteen pystyssä pitäminen vaatii myös aikaa. Ihminen, joka hyväksyy itsensä osaa rakastaa kumppaniaan. Rakkaus on pohjimmiltaan sitä, että haluat toisen olevan onnellinen. Parisuhteessa tärkeää on se, että kumpikin yrittää parhaansa mukaan ymmärtää toisen luonnetta ja toimia sen mukaisesti. Pitkässä suhteessa täytyy ymmärtää koska toinen tarvitsee tilaa, koska taas läheisyyttä. <3

1. Mitä tarkoittaa ADHD ja kuinka se ilmenee?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö) on lapsilla ja nuorilla, mutta myös aikuisikään jatkuva häiriö, jolle on ominaista kehitystasoon sopimaton jatkuva tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus (hyperaktiivisuus) ja impulsiivinen käytös. Ennen kuin tilaa nimitetään varsinaiseksi häiriöksi, oireiden tulee kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja olla suhteellisen riippumattomia olosuhteista ja ajankohtaisesta tilanteesta.
Oireet.
Tarkkaavuuden ongelmat ilmenevät jatkuvina vaikeuksina keskittyä leikkeihin ja tehtäviin, vaikeutena kuunnella toisen puhetta, vaikeutena seurata ohjeita ja saada koulu- tai työtehtäviä suoritetuiksi, usein toistuvina vaikeuksina tehtävien ja toimien järjestämisessä, pitkäkestoista keskittymistä vaativien tehtävien välttelynä, päivittäisten asioiden jatkuvana unohtamisena, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja häiriintymisenä pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä.
Yliaktiivisuus ilmenee jatkuvana hyperaktiivisuutena tai impulsiivisuutena, käsien ja jalkojen hermostuneena liikuttamisena, kiemurteluna paikallaan istuttaessa, toistuvana poistumisena tilanteista joissa edellytetään paikallaan oloa, ylettömänä juoksenteluna tai kiipeilynä, jatkuvana levottomuuden tunteena, usein toistuvina vaikeuksina leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, ylettömänä puhumisena ja jatkuvana "menossa olemisena".

2. Mitä tarkoittaa ADD ja kuinka se ilmenee?

Tarkkaavaisuushäiriö, se näkyy pienestä pitäen.ADD:stä kärsivä potee keskittymisvaikeuksia ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia. Hän unohtelee, unelmoi ja vaipuu usein omaan maailmaansa. Hänen on vaikea aloittaa toiminta, etenkin, jos tekeminen ei ole mieluista. Hän hidastelee. Tekemisiä on vaikea suunnitella ja viedä johdonmukaisesti eteenpäin. Ajatus karkaa ja työskentely muuttuu poukkoilevaksi. Tehtävistä ei tule valmista tai ne valmistuvat viime hetkillä. Muisti pätkii. On vaikea muodostaa rutiineja. Tämä kaikki haittaa tietysti toimintakykyä ja esimerkiksi koulu- ja työtehtävistä selviämistä. 

3. Miten lukivaikeudet voivat ilmetä?

• Lukeminen hidasta
• Ääneen lukeminen on ikävää
• Lukiessa rivit ”hyppivät silmissä” ja rivillä on vaikea pysyä
• Luetusta tekstistä ”ei jää mitään päähän”
• Kirjaimet sekoittuvat lukiessa, kaksoiskonsonantit ja pitkä/lyhyt vokaali vaikeita
• Jotkut sanat ääntyvät väärin, sillä korva ei erota äännettä: Luxemburg/Luxenburg
• Riimien ja sanaväännösten hahmottaminen vaikeaa
• Nopea väsyminen: päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa

4. Miten matemaattiset vaikeudet voivat ilmetä?

Matematiikka on hankalaa.

Numerot vaihtavat paikkoja: 59 vai 95.

Kaavat ei välttämättä automatisoidu, silti osaa laskea.

5. Miten motoriset vaikeudet voivat ilmetä?

Havaintojen erottelu, ymmärtäminen, tulkinta.

Muisti.

Päättely.

Suunta ja tila.

Kaaviot, toimintamekanismit.

 Opintokäynti lähihoitajan työn kentällä

A. Kuusiolinna Terveys Oy / Lukkarinhovi

Osastoja on 4, kussakin n. 14 asukasta. Mitoitus 0,6 = 34 työntekijää. Aamuvuorossa 3, iltavuorossa 2. Talossa on sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä laitoshuoltajia. 

Pihlajalinnan omistuksessa nykyään. 

Melko toimivat tilat. Kaikkien asukashuoneiden wc:t remontoidaan parhaillaan. Esim. laattalattiat vaihdetaan turvalattioksi.

B. Asiakkaat

Vanhukset, jotka eivät enään pärjää kotona, 70-100v.
Ympärivuorokautisessa huolenpidossa auttaminen.
Palvelua ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille. Jonot ovat pitkät. Luonnollisen poistuman kautta tulee paikka. Asukkaita tulee terveyskeskuksen, kotihoidon ym kautta. Palvelu on elinehto sitä tarvitsevalle.

C. Toiminta

Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava työote.
Kodinomaisuus, yhteisöllisyys, yksilöllisyys = jokaiselle asukkaalle laaditaan terveys,-hoito- ja palvelusuunnitelma. Itsemäärämisoikeuden toteutuminen, yhdenvertaisuus, turvallisuus, omien voimavarojen tukeminen ja elämän loppuvaiheen hoito.
Vahvuudet: Monitaitoinen osaava henkilökunta, sairaanhoitaja vahvuus, korkea hygienia osaaminen = MRSA kohortti. Palaverikäytännöt, selkeä työnjakomalli sekä omahoitajuusmalli luotuna.

D. Yhteistyö

Terveyskeskus, Seinäjoen keskussairaala, hammashoitola, apteekki, fysioterapeutti, parturi, seurakunta, Kela, taksi ym.

E. Haastateltava lähihoitaja

Työtehtäviin kuuluu päivittäisissä toiminnoissa avustaminen.
Pesut kävelevät omassa wc:ssä, vuodeasukkaat laverilla. Lääkkeenjako, verenpaineen-  verensokerin- ja happisaturaatiolla mittaus, katetrin laitto/vaihto, vainajan laitto. Paljon muuta!
Laki asukkaan asemasta ja oikeuksista.
Itsemäärämisoikeus, vaitiolovelvollisuus, oikeus saada laadukasta hoitoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Vanhuksen ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen.
Haastateltavalla on koulutuksina laitoshuoltaja ja lähihoitaja.
Hän ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan käymällä koulutuspäivillä. Netistä, tv:stä seuraamalla alan ohjelmia/uutisia sekä ammattiliiton lehdistä.
Työssä on antoisaa, kun on hyvä kenkilökunta ja tiimityö. Kun asukas on tyytyväinen oloonsa.
Työntekijöiden työssä jaksamista ei tueta mitenkään tällä hetkellä. Työntekijöitä vähennetään entisestään, viedään viimeisetkin voimavarat. Työvauhti kiihtyy. Asukkaat eivät saa  niin paljon aikaa, kuin aiemmin. Työ ei ole niin mielekästä enään, kun ei kerkiä tehdä työtä niin hyvin, kuin haluaisi.
Haastavia asukkaita on hankala hoitaa. He ovat agressiivisiä, lyövät ja purevat eivätkä suostu vaipanvaihtoon saatika pesulle.
Työssä tarvitaan vanhuksien perussairauksien tuntemusta. Imu- ja happilaitteiden käyttöä. Apuvälineet, turvalaitteet, nostolaitteet, palotaulu, ravitsemus tietäminen, Effica, virtsakokeet ym.
Työntekö edellyttää kärsivällisyyttä, empatiakykyä. Pitäisi ajatella, että hoidettava on oma äiti tai isä. Pitää olla "tuntosarvet" pitkällä, ennakointikykyä. Ystävällinen, kohtelias, jämäkkä, asukkaalla turvallinen tunne, ammatillinen asenne, tunnollinen, tarkka.

F. Mitä ihmettelyä käynti herätti

On kurjaa, kun säästetään henkilökuntaa vähentämällä. Ei ole aikaa rauhalliseen työntekoon. Osa asukkaista joutuu jäämään petiin kiireen vuoksi.

Pienen lapsen ajattelun kehitys

Alle 2-v ajattelu perustuu aisti-ja liiketoimintoihin. Vauva reagoi reflekseillä, jonka jälkeen aistitoiminnot kehittyvät. Lapsi alkaa hahmottamaan ympäristöään tutkimalla. Lapsella pitää olla virikkeitä. Vauvan ja pienen lapsen ajattelu on sanatonta. 2v puhuu parisanaisia lauseita-> kielellinen ajattelu alkaa kehittyä.

Piagetn teoria 

 Ajattelun kehitysvaiheet

• sensomotorinen vaihe 0-2 v: lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat.
• esioperationaalinen vaihe 2-7 v:
  • esikäsitteellinen vaihe 2-4 v: Päättely omien toiveiden värittämää ja analogioihin perustuvaa (saman kaltaiset asiat oletetaan samanlaisiksi). Kuvitteluleikit alkavat.
  • intuitiivinen vaihe 4-7 v: Välitön havainto ohjaa ajattelua. Ajattelu egosentristä (omasta näkökulmasta lähtevää).
• konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v: Lapsi osaa nähdä asian useasta, myös muiden ihmisten, näkökulmasta. Loogisuus lisääntyy. Ajattelu vielä sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen.
• formaalisten operaatioiden vaihe 11-15 v: Ajattelu vapautuu välittömästä todellisuudesta. Ajattelun abstraktius lisääntyy. Useiden näkökulmien yhtäaikainen huomioiminen. Mielikuvat ja muisti laajentavat ajattelua. Eettinen ja moraalinen arviointi onnistuu.