Louhenrinne
Tutustuminen paikkaan oli mielenkiintoinen. Rakennus oli uudehko. Asukkaiden huoneet siistit ja jokaisen omannäköiset. Asukkaiden kanssa juttelin, lakkasin kynsiä, hieroin ja kävimme ulkoilemassa. Asukkaat olivat kovasti innoissaan käynnistämme.

Lapsi oppii kuivaksi

Lapset oppivat kuiviksi eri-ikäisinä, yksi aikaisemmin toinen myöhemmin. Viisas vanhempi ei ota asiasta paineita eikä vaadi lasta kypsymään liian aikaisin. Useat lapset oppivat päiväkuiviksi 3 vuoden ikään mennessä, osa 3–4-vuotiaina. Tämänkin jälkeen voi sattua silloin tällöin vahinkoja.
 Kuivaksi oppiminen etenee eri kypsymisvaiheiden kautta:

1. Lapsi tunnistaa, että hänellä on vaipassa kakka tai pissa. Tähän lapsi pystyy aikaisintaan n. 15 kk:n iässä.

2. Lapsi ymmärtää pissaavansa tai kakkaavansa ja kertoo siitä muille. Tämän lapsi osaa aikaisintaan 18–24 kk:n iässä. Kun näet lapsen keskittyvän kakkaamiseen, voit kuvata hänelle ääneen mitä on tapahtumassa.

3. Lapsi kertoo, että hänellä on hätä ja pyytää päästä potalle. Tämän lapsi oppii usein 2½–3-vuotiaana. Kakan tuleminen on usein helpompi tunnistaa ensin, pissa ehtii lirahtaa ennen kuin siitä kerkeää mainita.

4. Lapsi hallitsee rakkoaan siten, että pystyy pidättelemään jonkin aikaa. Tämä alkaa onnistua n. 3-vuotiaana.

5. Fyysisen kypsymisen lisäksi tarvitaan henkistä kypsymistä: halua kasvaa itsenäiseksi ja isoksi. Tässäkin lapset kehittyvät omaan tahtiinsa. Osa lapsista ei enää tietyssä iässä huoli vaippaa jalkaansa, vahingoista huolimatta.

 Vaikka lapsi jo yleensä pärjäisi ilman vaippaa, vahingot ovat varsin yleisiä. Niistä ei saa koskaan olla lapselle vihainen. Asia voi nolottaa ja harmittaa häntä itseään, ja aikuiselta tarvitaan
hienotunteisuutta. Jotkut lapset, jotka pärjäävät jo ilman vaippaa, voivat aluksi pyytää vaipan päällensä aina, kun tuntevat kakan olevan tulossa, vaikka tekevät pissan jo pottaan. Tähän tulee suhtautua kärsivällisesti. Vähitellen kakka on mukavampi tehdä pottaan tai pönttöön. Voit myös kokeilla antaa lapsen tehdä kakan vaippa jalassa pöntöllä tai potalla. Jos lapsi alkaa pidättää kakkaansa, siisteyskasvatus on saattanut edetä hieman liian nopeasti ja tarvitaan aikalisä: potta laitetaan pois muutamaksi viikoksi. Älä koskaan pakota lastasi potalle.

• Kuivaksi oppimisen harjoittelua ei kannata aloittaa silloin, kun lapsen elämässä on muita isoja muutoksia, esim. pikkusisaren syntymä, muutto tai päivähoidon aloittaminen tai lapsi on juuri ollut sairaana. 
•  Joitain merkkejä siitä, että yövaipan voi jättää pois ovat:
• Vaippa on aamulla kuiva.
• Lapsi haluaa itse kokeilla nukkua ilman vaippaa.
• Lapsi herää yöllä pissahätään, vaikka hänellä on vaippa. 
• Lähde: MLL vanhenpainnetti

Miksi hammas alkaa heilua?

Pysyvän hampaan kasvaessa ja puhjetessa omaan paikkaansa se työntää maitohammasta, jolloin maitohampaan juuri sulaa pois. Lopulta juureton maitohammas irtoaa ja pysyvän hampaan kruunu tulee esiin.

Imeväisikäisen lapsen ruokavalio 

Lapselle voi antaa lisäruokaa maisteluannoksina 4 kuukauden ikäisestä alkaen. Lisäksi vauva tarvitsee D-vitamiinilisää.
Lisäruoat aloitetaan aikaisintaan 4 kuukauden ja viimeistään 6 kuukauden iässä, lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan.
Ensimmäisiä ruokia ovat peruna, muut kasvikset (esim. porkkana, maissi, kesäkurpitsa, bataatti, maa-artisokka, parsakaali), marjat ja hedelmät. Tämän jälkeen, yli 5 kk:n iässä, maistellaan lihaa ja viljatuotteita. Tarjoile uusia ruokia yksitellen. Lapsi tottuu uuteen makuun ja sinä havaitset helpommin, jos ruoka-aine ei käy lapselle.
Tarjoile vain paria uutta ruoka-ainetta viikossa.
Vähitellen ruokaa karkeutetaan, kun lapselle tulee hampaita, ja lapsi harjoittelee omatoimista syömistä. 7–9-kuiselle voi tarjota myös jo hienoja raakaraasteita. Lapsi haluaa usein n. 7-kuisesta harjoitella syömään itse, esim. testailla lusikkaa, napsia sormin suuhunsa ruokapaloja ja harjoitella mukista juomista. Kun vauva osaa istua, hän pääsee syöttötuolissa pöydän ääreen ja siinä on mukava harjoitella omatoimista syömistä.
Alle 1-vuotiaalle lapselle ei tarjota lanttua, naurista, punajuurta, pinaattia, kiinankaalia, nokkosta tai sormenpäänkokoisia varhaisperunoita tai näistä valmistettuja mehuja. Nämä ruoat sisältävät nitraattia, joka voi haitata hapen kuljetusta elimistössä. Maksaruokia ei saa antaaA-vitamiinin ja rasakasmetallipitoisuuden vuoksi sekä raparperia vältettävä suuren oksaalihappopitoisuuden vuoksi.

 

Lähde: MLL vanhenpainnetti

Miten vanheneminen vaikuttaa seuraaviin asioihin naisilla ja meihillä
1. Luusto
 Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%
Lyheneminen voi alkaa jo 40-vuotiaana ja kiihtyä 60-ikävuoden jälkeen, jolloin lyhentymistä tapahtuu noin 2cm kymmenessä vuodessa. Myös ryhti saattaa huonontua. Liikuntaa aktiivisesti harrastavilla ikäihmisillä voi luiden mineraalitiheys olla jopa 50% suurempi, kuin saman ikäisellä väestöllä keskimäärin. Kohtuullisella liikunnalla, 1-2kertaa viikossa, saadaan ylläpidettyä mineraalivarastoja.
2. Kehon rakenne ja koostumus
Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin.
Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä (24–29 kg/m2) kuin työikäisille. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä.
3. Nivelet
Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista.
4. Verenkiertoelimistö
Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä.
Verisuonten seinämien elastisuus vähenee ja ääreisverenkierto huononee. Myös verenkierto eri elimiin vähenee, jota lievästi kohonnut systolinen (yläpaine) verenpaine korvaa. Nämä sydämen ja verenkiertoelimistön ikääntymismuutokset vähentävät sydämen toimintakykyä ja rajoittavat fyysistä suosituskykyä.
5. Hengityselimistö
Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.
6. Lihasvoima
Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%.
Ikääntyneiden lihasmuutokset johtuvat pitkälti liikkumattomuudesta.
7. Kestävyys
Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa. Lihaksissa hiussuonten määrä vähenee, jolloin hapen saanti heikentyy ja palautumiseen kuluu enemmän aikaa kuin aiemmin. 
8. Nopeus
Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.
9. Hermosto
Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja. 
10. Ruoansulatus
Suun kuivuminen on yleistä mikä johtuu tavallisesti sairauksista, lääkkeistä ja mahdollisesta tupakoinnista. Syljen eritys ei vähene, mutta syljen viskositeetti huononee, jonka takia sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta huonommin, josta johtuu hampaiden vaurioitumista.
Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja.
Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus.
11. Asentohallinta ja tasapaino
Ikääntyessä erityisesti alaraajojen lihasten voima heikkenee sekä voimantuottonopeus huononee ja tämä vaikuttaa tasapainon hallintaan. Myös nivelten liikelaajuuksien pieneneminen, selkärangan jäykistyminen, etukumara asento vaikuttavat tasapainoon negatiivisesti.
12. Havaintomotoriikka
 Havaintomotorista hidastumista on selitetty myös yleisenä signaalien heikentymisenä, joka johtuu muutoksina aistielimissä, aivosolujen vähentymisenä tai sydän- ja verenkiertoelimistön sekä biokemiallisten ikämuutosten vaikutuksista vähentyneiden aivosolujen toimintaan. Keskushermoston hermosolujen johtumisnopeus heikkenee myös iän myötä.
13. Aistit
Kuulon heikkeneminen johtuu kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. . Vanhuuden huonokuuloisuus on symmetristä ja molemminpuolista ja se pahenee iän myötä, mutta etenee niin hitaasti ettei seniori sitä itse yleensä huomaa. 
 Näköä saattavat heikentää myös erilaiset silmäsairaudet kuten harmaa- tai viherkaihi ja silmänpohjan rappeuma. Näön merkitys tasapainon säätelyssä lisääntyy ikääntyessä. Ilmeisesti näkökyvyn avulla olisi mahdollista kompensoida muiden aistien heikkenemistä. Hämäränäkö huonontuu.
Erityisesti karvaan ja happaman maistaminen heikkenee. Myös suolaisten ja makeiden makujen aistiminen huononee. Elimistön lieväkin kuivuminen heikentää maku- ja hajuaistia. Makuaistia heikentävät myös syljen erityksen vähentyminen, lääkitykset, hajuaistin heikentyminen. Syöminen saattaa vähentyä ja yksipuolistua, kun ruuasta ei enää nautita samalla tavalla kuin nuorempana.
Ikääntyessä hajuaisti saattaa heikentyä, koska hajuepiteelin reseptorisolujen määrä vähenee ja ne uusiutuvat hitaammin kuin nuorena. 
14. Muisti
Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta. Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran, esim. asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu. 
Aivot heikkenevät, jos niitä ei käytetä. Lähde: Terveysverkko

Kuumekouristus

 Korkea kuume tai sen nopea nousu voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen, jonka aikana kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia. Usein silmät harhailevat ja osoittavat herkästi yläviistoon. Tyypillinen kohtaus kestää muutaman minuutin, minkä jälkeen lapsi tulee tajuihinsa mutta on usein väsynyt. Kuumekouristuksia esiintyy 2–5 %:lla lapsista ennen kouluikää, ja taipumus niihin on periytyvää eli kuumekouristelijan lähisukulaisilla on saattanut olla sama ongelma. Kuumekouristuksen uusiutumisriski on 20–30 %. Kuumekouristus ei ole merkki epilepsiasta, eikä siitä ole haittaa lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kuumekouristusten perimmäinen syy on edelleen avoin.

  Kouristuksen aikana tärkeää on estää lasta vahingoittamasta itseään ja varmistaa, että lapsi hengittää esteettömästi.  Lapsi on parempi pitää huoneenlämmössä, eikä häntä näin tarvitse viilentää esim. viemällä kylmään ilmaan. Valtaosa kuumekouristuksista kestää 1–2 minuuttia, joten mitään hoitotoimenpiteitä ei usein keritä tehdäkään.Ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen viisasta on ottaa yhteys päivystävään hoitoyksikköön neuvojen saamiseksi. Samoin jos kouristelu pitkittyy yli 15 minuutin kestoiseksi tai jos lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava, vanhempien on syytä ottaa yhteys päivystykseen. Mikäli lapsella on aiemmin ollut kuumekouristus ja kotona on kouristuslääkettä, sitä annetaan peräsuoleen hitaasti (2–3 minuutin ajan), jos kohtaus ei viidessä minuutissa laukea. 

 Kuumekouristus voi uusia, ja näillä lapsilla on hyvä käyttää säännöllisesti kuumelääkettä uusien kuumeiden ilmaantuessa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tehokkainkaan lääkitys ei täysin estä kuumekouristuksia ja niinpä kuumelääkkeitä suositellaan käytettäväksi normaaliin tapaan. Uusien kohtausten ehkäisemiseksi ei myöskään käytetä nykyisin epilepsialääkkeitä, kuten aikanaan tehtiin.

Lähde: Terveyskirjasto

Turvallinen leikkiympäristö

Tärkeää on havainnoida vahingonteoista aiheutuvat vaaralliset aukot esim. irtilyöty lauta, katkaistu köysi, rikotut pullot ym. Rikkoutunut tuote houkuttaa vielä pahempaan ilkivaltaan. Kannattaa huomauttaa asiasta tai korjata vika itse. Leikkivälineiden asennuksen saa tehdä vain ammattitaitoinen henkilö valmistajan ohjeiden mukaan. Hyvä turvallisuus ja toiminta vaativat säännölliset tarkastukset, huollon ja katsastukset. Turvallisen leikkiympäristön tavoitteena on tukea lapsen kasvamista ja kehitystä sekä tarjota virikkeitä ja tekemistä. Leikki-ikäisen lapsen yleisimmät toimintaympäristöt ovat kodin lisäksi päiväkodin sisä- ja pihatilat ja leikkikentät. Leikkivä lapsi on kiinnostunut tutkimaan ympäristöään aisteillaan. Ympäristöä tulisi muokata lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Aikuisen pitää olla läsnä. Keinujen alla ei saa olla asfalttia vaan hiekkaa tai turvamatto. Pihan pitää  olla tilava ja aidattu, aita 120cm korkea. Vettä ei saa jättää astioihin, hukkumisvaaran vuoksi. Sisätilat pitää olla siistit ja puhtaat. Ei saa olla pieniä esineitä näkyvillä, esim. legoja, tukehtumisvaaran vuoksi. Myrkyllisiä kasveja ei saa olla esim. Muratti, Vehkat, joulutähti. Portaissa on oltava turvaportti. 
Alavuden keskustassa Alavudenjärven rannalla Huhtalavan vieressä on suosittu leikkikenttä, RIAHULA. Tämä on turvallinen paikka ja leikkivälineet ovat turvallisia. Piha suunniteltu 1-8 vuotiaille. Sopiva lapsimäärä on 10-15. Piha on hiekoitettu ja siellä on keinut, vaakakeinut, hiekkalaatikko, karuselli ja leikkikatos jossa on kiipeilyteline, "tunnelit" ja liukumäki. Leikkivälineet kehittävät lasten karkeamotorisia taitoja, kun saa kiipeillä, hyppiä, keinua ym.